Abophil Postimerkkilehti

ISSN 2737-0321

60:s vuosikerta

1.1.–31.8.2023

Turun Postimerkkikerho ry:n äänenkannattaja Abophil Postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu

Aikaisemmat kirjoitukset    Hakemisto    Abophilin arkisto    Ohje kirjoitusten jakamiseen    Yhteys- ja muut tiedot

 

18.5.2023

Martti Vihanto

Matti Poutvaara (1909–89) tunnetaan filateliassa laaja-alaisena Suomen postimerkkien ja erityisesti sortokauden postin kerääjänä ja tutkijana. Taidehistorian tutkija Antti Vallius kertoo kirjassa Pilvien kuvaaja. Matti Poutvaaran elämä ja taide (Docendo 2023) Poutvaarasta ensin harraste- ja sitten kokopäiväisenä ammattivalokuvaajana. Myös postimerkkeilyharrastus tulee pitkin matkaa esille. Helsingin Sanomissa 7.5. on kirjan kirja-arvio.
    Poutvaaran tunnetuinta valokuvakirjaa Suomi – Finland (WSOY 1952) tehtiin yhdeksän painosta ja myytiin yli 0,2 miljoonaa kappaletta. Vuonna 1990 ilmestyneissä Suomen ensimmäisissä hologrammipostimerkeissä on Poutvaaran ottama valokuva järvimaisemasta Päijänteellä. #25



25.8.2023
Kirjoitin Pilvien kuvaaja -kirjan kirja-arvostelun Filatelistiin 5/2023.
 

11.5.2023

Yksityisiä laivapostimerkkejä on LAPE 2023 postimerkkiluettelon mukaan julkaistu 1920-luvulle asti noin 100 eri päälajia. Osion kirjoittajat ovat Marcus Olli ja Matias Frimodig. Keräilyuutisten numerossa 2/2023 Frimodig mainitsee muutamia oikaisuja ja erikoisuuksia sekä esittelee Turun alueen laivalipukkeita, jotka eivät sisälly LAPE-luetteloon.
    Keräilyuutisten muusta filateliapuolen sisällöstä voidaan mainita muun muassa vuoden 1875 kööpenhaminalainen sekä Kansainyhteisön vuosien 1935–58 omnibus-julkaisut. Kannessa on Leimapainon päikköparikohde, joka tulee myyntiin lokakuun Hellman Huutokaupassa. Kuva on Suomen Filateliapalvelun sivuilta. #26


 

9.5.2023

Suomen Filatelistiliiton liittokokouksessa 6.5. päätettiin muun muassa, että Filatelisti-lehteä ilmestyy tänä vuonna seitsemän numeroa kahdeksan sijaan, ja että liiton henkilöjäsenen jäsenmaksu nousee 75 euroon. Petteri Hannula jatkaa liiton puheenjohtajana. #27
 

5.5.2023

Euroopan julkisten postilaitosten yhteistyöelin PostEurop koordinoi vuosittaisten EUROPA-postimerkkien julkaisemista. Tämän vuoden yhteisenä teemana on Ukrainan postin aloitteesta rauha ja kuva-aiheena Luxemburgin postin rauhansymboliehdotus. Suomen postin merkki ilmestyy Eurooppa-päivänä 9.5. Luettelo eri maiden EUROPA-postimerkeistä on europa-stamps.blogspot-sivustolla. #28
 

3.5.2023

Suomen Filatelistiliitto ja Hellman Huutokaupat järjestävät lokakuusta alkaen näyttelykokoelmien valmennusohjelman. Tavoitteena on auttaa suomalaisten kokoelmia menestymään näyttelyissä.
    Kriteereinä ohjelmaan pääsylle ovat muun muassa, että kokoelman laajuus on vähintään neljä kehystä, se on osallistunut vähintään kaksi kertaa kansalliseen näyttelyyn, ja se on saavuttanut kansallisella tasolla vähintään hopean ja enintään ison kullatun hopean. #30
 

2.5.2023

Kansainvälinen FIP-postimerkkinäyttely Thailand 2023 järjestetään Bangkokissa marras-joulukuun vaihteessa. Suomesta näyttelyyn on ilmoittautunut 10 kokoelmaa. Tietoa hyväksymisestä odotetaan toukokuun loppuun mennessä. Suomen komissaari on Jukka Mäkinen. #31
 

1.5.2023
Matti Lempiäinen in memoriam

Pekka Rannikko

Huhtikuun alussa Turun postimerkkikerholaisia kohtasi suruviesti. Kerhon puheenjohtaja Matti Lempiäinen oli menehtynyt nopeasti edenneeseen sairauteen 73-vuotiaana.



    Yli 40 vuotta kerhon jäsenenä ollut Matti ehti toimia puheenjohtajana reilut seitsemän vuotta ja sitä ennen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana viitisen vuotta. Hänet on palkittu muun muassa Turun Postimerkkikerhon ansiomitaleilla, hopeisen mitalin hän sai tänä vuonna.
    Postimerkkien keräilyn Matti aloitti jo lapsena, mutta niin kuin monilla on käynyt, harrastus hiipui vähitellen. Vanhemmiten rakkaus filateliaan syttyi uudelleen, ja vuonna 1981 hän liittyi Turun Postimerkkikerhoon.
    Filatelistina Matti on kuvaillut itseään lähinnä pöytälaatikkokeräilijäksi. Hänen keräilyalueenaan oli erityisesti Suomen merivoimien kenttäposti, ja kokoelmasta löytyi useampikin harvinaisuus. Filatelisti-lehden haastattelussa viime vuonna Matti muun muassa esitteli kahta harvinaisuutta eli tykkivene Giljakin lääkärille Hankoon osoitettua kirjettä vuodelta 1916 sekä postikorttia, jossa sittemmin romutettu Giljak saapuu Suomenlinnaan.
    Puheenjohtajana Matin vahvuus oli hänen vankka osaamisensa yhdistystoiminnassa. Kokemusta hän oli kerännyt koko ikänsä, alussa koulun teinikunnan puheenjohtajana, myöhemmin kemistikerhon vetäjänä, Ringette-erotuomarikerhon puheenjohtajana ja Varsinais-Suomen Mehiläishoitajien puheenjohtajana.
    Talvisin kerätään postimerkkejä ja kesäisin hunajaa, hän heitti Filatelistin haastattelussa.
    Pilke Matin silmissä on nyt sammunut. Häntä jäävät perheen ja sukulaisten lisäksi kaipaamaan laaja joukko ystäviä, filatelisteja ja keräilijöitä, joihin Matti Lempiäisen leppoisa persoona jätti pysyvän muistijäljen. #32

Kirjoittaja on Turun Postimerkkikerhon vt. puheenjohtaja
 

26.4.2023

Posti julkaisee 9.5. muun muassa viiden postimerkin sarjan Kevättä ilmassa. Onnittelumerkkien aiheina ovat keijut ja kukkaset, ja ne perustuvat Virpi Pekkalan kuvitukseen. #33


 

25.4.2023

Postimuseossa avautuu 9.5. pienoisnäyttely Kohti kesää. Siinä on esillä noin 150 maksimikorttia, jotka on tehty korttitaiteilija Virpi Pekkalan postikorttien pohjalta. Maksimikortit ovat Leena Vainion kokoelmasta.
    Virpi Pekkala on piirtänyt 1960-luvulta alkaen noin 2000 postikorttia. Hän on kuvittanut myös useita postimerkkejä. Lisätietoja on Virpi Pekkala -kerhon verkkosivuilla. #34


 

25.4.2023

Posti julkaisee toisella vuosipuoliskolla muun muassa Finnairin 100-vuotispostimerkin ja postimerkkisarjan Suomen museoliiton 100-vuotispäivän johdosta. Oman postimerkin saavat Turun museokeskus, auto- ja tiemuseo Mobilia sekä kahdeksan muuta museota. Kaikissa syksyn merkeissä on 2D-viivakoodi. #35


 

25.4.2023

Maanmittaushallitus valmisti kirjapainossaan 1930–50-luvuilla karttapostikortteja, joissa jokaisessa on palanen Suomen karttaa. Kortteja käyttivät muun muassa matkailijat lähettäessään terveisiä reiteiltään ympäri Suomea.
    Klaus Juvas kirjoittaa karttakorteista Filatelistissa 3/2023. Ainoan kirjallisen lähteen hän on löytänyt uutisesta, joka on julkaistu 30.12.1933 Helsingin Sanomissa ja kahdessa muussa lehdessä.



    Kuvassa on 12-osaisen karttapostikorttisarjan numero 2 vuodelta 1944. Porkkalan vuokra-alue on viivoitettu punaisella. Osa Maanmittaushallituksen korteista on samalla mainoskortteja, joissa Pohjoismaiden Yhdyspankin konttorien sijainnit on merkitty punaisilla täplillä. Kortti on kulkenut elokuussa 1952. #36
 

23.4.2023

Turun kevätnäyttelyssä kävi kahden päivän aikana noin 600 vierailijaa. Mielenkiintoisimman kokoelman yleisöäänestyksessä eniten ääniä saivat Aimo Uiton Kortteja, Jukka Suhosen Suomalaista ekologiaa ja Klaus Juvaksen Maanmittaushallituksen karttakortit. Ääniä annettiin kaikille kokoelmille. Äänestäneiden kesken arvottiin kolme palkintoa. Valokuvia on näyttelyn verkkosivulla. #37


 

22.4.2023

Turun kevätnäyttely saa tänään Turun Sanomissa näkyvyyttä, kun Seppo Louhivuori kertoo haastattelussa postikorttien kuvittamisesta ja muusta kuvataiteen harrastuksestaan.
    Louhivuori ottaa postikortteihin ja postimerkkeihin usein jotakin Turkuun liittyvää mukaan. Haastattelun kuvituksessa on vuoden 2013 kevätnäyttelyn postikortti, jossa kirjelintujen työmatka kulkee Turun tuomiokirkon ohi. Alla oleva kuva on Turun Postimerkkikerhon teettämien postikorttien luettelosta kerhon kotisivuilla. Turun Sanomien kirjoitus on luettavissa maksullisessa digilehdessä. #38


 

21.4.2023

Seppo Louhivuori kirjoitti Abophiliin vuosina 2006–20 pitkän kirjoitussarjan postikorteista. Tämä Sepon kortistosta digitoidaan ja julkaistaan Abophilin arkistossa vuoden 2023 aikana. Ensimmäiset neljä kirjoitusta ovat luettavissa täältä. Alla olevan kuvan postikortissa Louhivuoren kokoelmasta on kahvio Hanssin Jukka Hämeenlinnassa. #39


 

18.4.2023

Posti julkaisee 9.5. muun muassa kahdeksan postimerkin sarjan suomalaisia kansallismaisemia. Merkit on suunnitellut graafikko Stiina Hovi. #40


 

17.4.2023

Posti ilmoittaa, että kirjeiden ja postikorttien erikoisleimaus päättyy 31.5. Erikoisleimoista jatkuu ainoastaan Joulupukin Pääpostin erikoisleima Rovaniemellä.
    Erikoisleimalaatikoita on tällä hetkellä noin 20 eri puolilla Suomea. Posti suosittelee erikoisleiman sijaan oheisleimaa, jolla ei saa kuitenkaan mitätöidä postimerkkiä. Alla oleva kuva on Postin sivuilta. #41


 

16.4.2023

Bosnia-Hertsegovinassa ilmestyy kolmenlaisia postimerkkejä, joista yksiä julkaisee Pošte Srpske. Se julkaisi 23.2. kahden postimerkin sarjan, jonka toisessa arvossa on vuonna 1623 syntynyt ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal sekä Pascalin kolmio. Hän on postimerkillä aiemmin muun muassa Ranskassa vuonna 1944 ja Monacossa vuonna 1973. #42


 

13.4.2023

Seppo Evinsalo tarkastelee Suomessa käytettyjä venäläisiä postimerkkejä Suomen Postimerkkilehden uudessa kirjoitussarjassa. Viisiosainen sarja liittyy hänelle myönnettyyn Einar Fieandt -mitaliin. Ensimmäinen osa numerossa 2/2023 sisältää muun muassa tilastotietoa Venäjän käyttösarjan 1889 merkkien esiintymisestä sekä pohdintaa, missä määrin postivaunuissa Helsingin ja Pietarin välillä leimatut venäläiset postimerkit kuuluvat Suomen filateliaan. #43


 

13.4.2023

Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisee tänään kymmenen postimerkin sarjan, jonka aiheena on Robin Hood. Yhdessä arvossa Munkki Tuck kantaa Robin Hoodia. Aiemmin on Robin Hood -aiheisia postimerkkejä julkaissut muun muassa Liechtenstein vuonna 2012. #44


 

11.4.2023

Suomen Filatelistiliitto julkaisi loppuvuodesta Merkittäviä suomalaisten kokoelmia -kirjasarjan ensimmäisen osan. Toisena on Juhani Pietilän kahdeksan kehyksen kokoelma Finland Postal Stationery Envelopes 1845–1884, joka käsittelee Suomen vanhimpia ehiökuoria. Kokoelma palkittiin kansainvälisessä London 2022 -näyttelyssä isolla kultamitalilla.
    Kirjan kannessa on portostempel-kuori, jolla on Viipurin yksirivinen leima. Kuori on LAPE 2023 postimerkkiluettelon numeroinnissa 1 B I W5. Luettelossa on vuotta 1885 edeltävistä ehiökuorista käsikirjaesitys, jossa Pietilä on yhtenä kirjoittajana. #45


 

11.4.2023, kuva vaihdettu 20.4.
Muistoarkeissa kaksi ÅFF:n kunniajäsentä

Martti Vihanto

Åbo Frimärkssamlareförening julkaisi vuonna 1937 muistoarkin kahden aktiivijäsenensä 60-vuotispäivän johdosta. Allan Möller ja Arvid Grönlund olivat syntyneet kolmen päivän erolla 8.7. ja 5.7. samana vuonna 1877. Muistoarkissa on neljä eriväristä, muuten samanlaista merkkiä, joista jokaisessa on muotokuvat sekä nimikirjaimet AJM (Allan Julius Möller) ja KAA (Karl Anton Arvid).
    Muistoarkki on numero 3 Pentti Piutusen muistoarkkiluettelon uudessa painoksessa (Tampereen Filatelistiseura 2005). Arkkia tunnetaan luettelon mukaan sekä hammastettuna että hammastamattomana. Onko kenelläkään Abophilin lukijoista arkkia ilman hammastusta?



Allan Möller ja Arvid Grönlund olivat molemmat lääkäreitä. Kuvio merkkien alakulmissa tarkoittaa varmaankin lääkärin symbolia sekä numerot 8 ja 5 yläkulmissa syntymäpäiviä. Kuvan muistoarkki on Abophilin lukijan kokoelmasta.

    Kymmentä vuotta myöhemmin vuonna 1947 ilmestyi samankaltainen, hammastamaton muistoarkki. Merkkien lisäpainamassa ovat luvut 1947 ja 70. Värisävyt ovat jonkun verran erilaisia, ja merkkien paikat ovat osittain vaihtuneet.
    Vuoden 1947 lisäpainama-arkin reunoissa lukee sanat skorpor! ja bananer! eli korput ja banaanit. Juhani Pietilä, itsekin lääkäri, kertoo Abophilissa 4/2015, että salakieli liittyy lääkärien hoitamiin potilasryhmiin. Korppu viittaa vanhukseen, mikä ei ole mitenkään kunnioittava nimitys, niin kuin Pietilä toteaa kirjoituksessaan.
    Sekä Grönlund että Möller olivat Åbo Frimärkssamlareföreningin kunniajäseniä. Tieto perustuu Helge Lindbergin kirjoittamaan historiikkiin vuonna 1970 pidetyn 75-vuotisjuhlanäyttelyn luettelossa. Lauri Poroputaan suomennos on Filatelistissa 1/2020, joka on luettavissa liiton jäsensivuilla. Ainakin Grönlund kutsuttiin kunniajäseneksi vuonna 1947. Grönlund kuoli vuonna 1964 ja Möller vuonna 1971.
    Pentti Piutusen luettelon mukaan muistoarkkeja on ilmestynyt Suomessa vuoteen 2004 mennessä kaikkiaan 165 erilaista. Monista on alalajeja kuten numeroituja ja numeroimattomia kappaleita. Painosennätys on vuoden 1975 Nordia-näyttelyn muistoarkilla, jota tehtiin valtavat 0,1 miljoonaa kappaletta, ja jonka painoksesta saatiin myytyä noin kolmasosa.
    Muistoarkkeja ovat julkaisseet myös Turun Postimerkkikerho, sen nuoriso-osasto SaSuPa sekä Turun Nuoret Postimerkkeilijät yhdessä Naantalin Nuorisofilatelistien kanssa. Osassa vuoden 1994 Aboex-näyttelyn muistoarkeista on rei’ite. Luettelo kerhon toimintaan liittyvistä muistoarkeista on kerhon historiikissa Itämerestä Turun pääpostiin (1999, toim. Jukka Sarkki ym.) ja myös Abophilin arkistossa.
    Kirjoitan muistoarkkien keräilystä Maailman aiheita -palstalla Abophilissa 1/2006, ks. Abophilin arkisto. Numeron kannessa on kuva SaSuPa-kerhon ensimmäisestä, vuoden 1982 muistoarkista, jonka painos on 40 kappaletta. Muistoarkkien sijaan ovat postimerkkinäyttelyihin ja muihin tapahtumiin tulleet nykyään omakuvapostimerkit. #46

20.4.2023
Abophilin lukija antoi kokoelmastaan toimituksen kuvattavaksi kirjoituksessa mainitut kaksi muistoarkkia. Niiden paperi on erilainen, vuoden 1937 arkin liimoite on ruskehtava, ja vuoden 1947 arkki on ilman liimoitetta. Arkit ovat kirpputorilöytöjä.


 

6.4.2023

Abophilissa kerrottiin kuukausi sitten kirjasta Suomen vaakunamerkit M/1889. Erikoiskokoelman rakenne ja painoerien analyysi, joka myytiin Suomen Filatelistiseuran huutokaupassa noin 94 euron hintaan, huutoraha mukaan lukien (kuvassa). 157-sivuisen kirjan on kirjoittanut Pentti Waris, ja se on julkaistu vuonna 1998. Tänään päättyneessä Merkki-Albertin huutokaupassa samanlaisen kirjan hinnaksi tuli noin 160 euroa.
    Wariksen kirjaa ei ole Turun Postimerkkikerhon kirjastossa. Kirjastoluettelo on luettavissa jäsensivuilla (edellyttää tunnuksia). #47


 

5.4.2023

Posti on lopettanut Plus-merkkipalvelun 1.4. alkaen. Merkkejä voi käyttää tämän jälkeen tavallisen postimerkin tavoin 1,50 euron arvosta vuoden 2024 loppuun saakka. Plus-merkistä on kirjoitus kerhon kotisivujen blogissa vuoden 2019 maaliskuussa. #48


 

5.4.2023

Tomas Bjäringer ja Mårten Sundberg tarkastelevat kirjassaan TÊTE-BÊCHE. Rarities from the Oval Issue of Finland soikiomerkkien päikköpareja ja päikköryhmiä. Tiedossa olevista 68 kohteesta annetaan tietoja kirjallisiin lähteisiin perustuen, seurataan niiden siirtymistä kokoelmasta toiseen, ja käsitellään aihepiiriä laajemminkin. Kirjoittajilla on ollut käytössään Leo Linderin referenssiarkisto.



    Kirjassa esitellään muun muassa yllä oleva 10 kopeekan päikköpari Postimuseon postimerkkikokoelmista. Linderin kirjan Suomen soikiomerkit (1956) mukaan se on parhaiten säilyneitä päikköpareja (ex Fabergé).
    Yli 500-sivuisen kirjan kustantaja on The Royal Philatelic Society London. Sitä on saatavana vain ennakkotilauksena. #49
 

4.4.2023

Jatkosodassa toteutettiin hanke, jossa kotirintamalta lähetettiin joulupaketteja tuntemattomalle sotilaalle. SA-kuva-arkiston valokuvassa niitä lajitellaan 19.12.1941 lumen keskellä. Kuvauspaikka on kuvatekstin mukaan Aleksandrovka, Ahijärvi, Karvala. Pakettiosoitekortteja on varmaan säilynyt?

 

    Seppo Louhivuoren kokoelmassa on joulukortti, joka on osoitettu Tuntemattomalle Sotilaalle kenttäpostikonttori 4:ään. Se on päivätty ja leimattu Iisalmessa 20.12.1941. Lähettäjä on ”tuntematon tyttö”, jonka nimi ja osoite kuitenkin löytyvät yläreunasta pienellä väärinpäin kirjoitettuna. Postikortin kustantaja on Suomen siviili- ja asevelvollisuusinvaliidien liitto. #50
 

30.3.2023

Posti on myöntänyt vuodesta 2017 lähtien vuosittain Postin taidepalkinnon. Tämän vuoden palkinnon saaja on taidevalokuvaaja Christoffer Relander, jonka kaksi valokuvaa ovat syyskuussa ilmestyvien postimerkkien aiheena. Relander tunnetaan erityisesti monivalotuksen käytöstä. Taidepalkinnolla Posti haluaa nostaa postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. #52

 

28.3.2023

Ruotsissa ilmestyi posliiniaiheisessa julkaisusarjassa vuonna 2021 rullapostimerkki, jossa on kolme kuppia lautasineen. Keskimmäisenä olevan Auringonkukan suunnittelija on keraamikko Lillemor Mannerheim (1927–94). Lisätietoja merkistä on esimerkiksi colnect.com-sivustolla.



    Lillemor Mannerheim oli marsalkka Mannerheimin veljenpojan tytär. Helsingin Sanomissa (maksullinen digilehti) oli hänestä vuonna 2019 laaja kirjoitus.
    Marsalkka Mannerheimia esittäviä postimerkkejä ovat julkaisseet Suomen lisäksi ainakin Yhdysvallat vuonna 1960 ja Niger vuonna 2014. Aiheeseen liittyvää materiaalia on Heikki Virtasen ensipäivänluokan kokoelmassa, joka oli esillä RiiHeX2023-näyttelyssä, ja joka on katsottavissa edelleen virtuaalinäyttelyssä. #54
 

27.3.2023

Posti muuttaa käteismaksullisten kirjepalveluiden hintoja 27.4. alkaen. Esimerkiksi kotimaan kirjeen hinta nousee 2,30 euroon. Nousua vuoden takaiseen on noin 18 prosenttia. Inflaatio oli vuositasolla helmikuussa Tilastokeskuksen mukaan noin 9 prosenttia. #55
 

26.3.2023

RiiHeX2023-näyttelyyn osallistui kerhomme jäseniä. Palkintoluettelo on näyttelyn sivuilla. Osa kokoelmista on katsottavissa samoilla sivuilla. Osa virtuaalinäyttelystä siirtyy myöhemmin liiton jäsensivuille. #56


 

24.3.2023

Åland Post osallistuu perinteiseen tapaan Turun Kevät -näyttelyyn. Osastolla on myynnissä Ahvenanmaan uusia postimerkkijulkaisuja sekä muita keräilytuotteita. Saatavana on myös uusimpia suomalaisia postimerkkejä. Tapahtumaa varten ilmestyy näyttelypostimerkki ”Rauhankyyhkyt tapaavat Vartiovuoren tähtitornissa”. Piirtäjä on Josefin Klintberg. #58


 

22.3.2023

Vuosikokouksessa 20.3. jaettiin myös kerhon ansiomitaleita. Kuvassa ovat paikalla olleet palkitut kerhon jäsenet. #60


 

15.3.2023

Käpylän Merkki Oy on julkaissut uuden painoksen digitaalisesta Norma Suomi-postimerkkiluettelosta. Se on edellisvuoden tapaan luettavissa maksutta verkossa. 450-sivuisessa luettelossa on myös Suomen rahat. #61


 

15.3.2023
Pituuspiirit Fidžin karttamerkeillä

Klaus Juvas jatkaa Filatelistissa 2/2023 kirjoitussarjaa Tekevälle sattuu. Siinä esitellään virheitä, kummallisuuksia ja erikoisia kuvaratkaisuja eri maiden postimerkeillä.
    Fidžillä ilmestyi vuonna 1938 käyttömerkkisarja, jonka kahdessa arvossa on saariryhmän kartta. Merkkeihin on piirretty alueen läpi kulkevat 178. ja 180. pituuspiiri sekä 18. leveyspiiri siten, että vain kahden asteluku on merkitty näkyviin.



    Paria vuotta myöhemmin julkaistiin uudet painokset, joissa puuttuva asteluku 180° on mukana. Arveltavaksi jää, onko kysymyksessä virhe, piirtäjän vapaus vai jokin muu syy. 180. pituuspiiri on siinä mielessä merkittävä, että se on Greenwichin kautta kulkeva nollameridiaani.
    Yllä olevat kuvat ovat Design errors on stamps -sivustolta, jota ylläpitää belgialainen Emmanuel Delperdange. Alempaa merkkiä on vain uutta painosta.
    Filatelisti-lehden muusta sisällöstä voidaan mainita uusi postikorttipalsta, henkilöhaastattelut sekä maakuntakukkasarjaa käsittelevän kirjoitussarjan toinen osa. #62
 

10.3.2023

Puolalainen tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus syntyi vuonna 1473. Puolan posti Poczta Polska julkaisi 27.2. tämän johdosta 550-vuotisjuhlapienoisarkin. Kuvassa on saman aiheinen Vatikaanin yhteisjulkaisu. Molemmat on jo luetteloitu colnect.com-sivustolla. Kopernikus on kuvattuna Puolan postimerkeillä ensimmäisen kerran vuonna 1923. #63


 

7.3.2023

Merkki-Albertin huutokaupassa on tarjolla kolme kotkamerkkien mallipienoisarkkia eli ”Bernin arkkia”. Kuvassa on sininen 25 penniä, joka ei toteutunut. Markku Koivuniemi esittää Filatelistissa 7/2019 ehdotteen hylkäämisen syyksi, että se poikkesi joltain osin vastaavasta Venäjän postimerkistä. Käsikirjan mukaan merkkiä esiintyy ehdotearkissa myös päikköparina. #65


 

4.3.2023

Aapo Korte jatkaa #postimerkkeilija-verkkolehdessä kirjoitussarjaa Suomen pikajakelupostista. Laajassa kirjallisuusluettelossa mainitaan muun muassa FINLANDIA 1995 -näyttelyluettelon kirjoitus, jossa Kaj Hellman ja Raimo Peltonen esittävät exprès-lipukkeiden luetteloinnin 1950-luvulle saakka. Kuvassa samasta verkkolehdestä on tyypin 11a lipuke. #66


 

2.3.2023
Kutsu vuosikokoukseen 20.3.

Turun Postimerkkikerhon johtokunta kutsuu kerhon jäsenet vuosikokoukseen maanantaina 20.3. Aika ja paikka ovat täällä. Kokouksessa esitetään sääntöjen 12 § mukaisesti vuoden 2022 tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille. #67
 

1.3.2023

Suomen Filatelistiseuran eilen päättyneessä Philabid-huutokaupassa oli tarjolla kotimaista filateelista kirjallisuutta enemmän kuin huutokaupoissa yleensä. Kaikki parikymmentä kohdetta myytiin.
    Seuraavassa on muutamia kirjapoimintoja hintoineen ilman 12 %:n huutorahaa: Suomen vaakunamerkit M/1889 (Pentti Waris 1998) 84 €, Finland 1918 (Ari Muhonen 2018) 82 €, Suomen postimerkkien väärenteitä (Mikko Ossa 1977) 40 €, Finland-leimakäsikirja (Seppo Arvelin ja Juhani Olamo 1991) 36 €, Agathon Fabergé (Kaj Hellman ja Jeffrey Stone 2017) 32 €, Malli 1963 yleismerkit (Matti Heikkinen ym.) 26 € ja Talvisodan kenttäposti (Teuvo Rönkkönen 1987) 26 €. #68
 

27.2.2023

Posti järjestää vuosittain yleisöäänestyksen edellisvuoden kauneimmasta postimerkistä. Vuoden 2022 voittaja on Kuuraiset kukat, johon valitun valokuvan on ottanut Jukka Risikko. Merkki sai 34 prosenttia noin 34000 äänestä. Risikko tuli ensimmäiseksi myös vuoden 2021 kilpailussa metsämaisema-aiheisella postimerkillä. Jukka Risikon kotisivuilla ja somekanavissa on runsaasti maisemakuvia. #69


 

25.2.2023

Hellman Huutokaupat järjestää 15.–18.3. huutokaupan keräilyn eri alueilta. Tarjolla on runsaasti erihintaisia kokoelmia ja eriä. Kuvan kirjeellä Suomen postimerkkikohteista on 10 pennin isohampaisen värivirhepainama, joka on päikköparissa 5 pennin merkin kanssa. Huutokaupassa on myös 5 pennin värivirhepainamakohde. #71


 

20.2.2023

Euroopan filatelistiliittojen federaatio FEPA kokoaa sivuilleen luetteloa postimerkkeilyyn liittyvistä Youtube-kanavista. Listassa mainituista suosituin on yhdysvaltalainen Exploring Stamps, jolla on noin 30000 tilaajaa ja 3,3 miljoonaa katselukertaa. American Philatelic Society on kanavan sponsori. Myös Suomen Filatelistiliitto on vastikään avannut oman Youtube-kanavan. #73


 

17.2.2023

Jäsenkirje on lähetetty kerhon jäsenille sähkö- tai kirjepostissa 13.2. alkavalla viikolla. Siinä on muun muassa ohje jäsenmaksun maksamiseen sekä kotisivujen jäsensivujen tunnukset. Jos haluat jatkossa jäsenkirjeet kirjepostin sijasta sähköpostissa, ilmoita asiasta taloudenhoitajalle, yhteystiedot ovat täällä. #74
 

17.2.2023
Salpausselän kisojen 100-vuotiserikoisleima

Salpausselän kisat pidetään 24.–26. maaliskuuta Lahdessa. Kisat on järjestetty säännöllisesti 100 vuoden ajan vuodesta 1923 alkaen kolmea vuotta lukuun ottamatta.
    Kisojen aikana on käytössä erikoisleima, jonka aiheena on mäkihyppääjä vuoden 1923 mäkikilpailun vauhtimäessä. Leiman on suunnitellut Heikki Salokannel. Leimatilaukset ja tiedustelut voi lähettää Lahden Postimerkkikerhoon, sähköposti info (a) lahdenpostimerkkikerho.fi.
    Pekka Taitto kirjoittaa Filatelistissa 3/2013 erikoisleimaukseen liittyvästä Lahden kerhon ja kisajärjestäjien yhteistyöstä, jota on jatkunut vuodesta 1958 lähtien. Lehti on luettavissa liiton jäsensivuilla. Luettelo Salpausselän kisojen ja Finlandia-hiihdon erikois- ja oheisleimoista on Lahden kerhon sivuilla kohdassa kisaleimaluettelo. Vuoden 1938 FIS-merkeistä kirjoitetaan Abophilissa toissa vuonna.

   

    Lahden Postimerkkikerho järjestää sekä Salpausselän kisojen että sitä ennen helmikuussa Finlandia-hiihdon aikana Postimerkin Päivän tapahtuman. Siihen ilmestyy omakuvapostimerkki ja liiton kustantama kuvapostikortti. #75
 

17.2.2023

Abophil on saanut käyttöönsä Pargas Filatelister – Paraisten Filatelistit rf:n julkaisemien omakuvapostimerkkien luettelon, jossa on merkkien kuvat ja muita tietoja. Luettelon on laatinut Klaus Juvas, ja se on luettavissa ja ladattavissa täältä.



    Paraisten omakuvamerkkejä on ilmestynyt vuodesta 2006 lähtien kaikkiaan 29 erilaista. Yllä oleva merkki vuoden 2019 Postimerkin Päivältä esittää Stefan Lindforsin Lucius alienus -patsasta Paraisten keskuspuistossa.
    Turun Postimerkkikerhon omakuvamerkkien luettelo on täällä. #76
 

14.2.2023
Soikioehiötä on löytynyt viides Tervakosken paperilla

Martti Vihanto

Suomen ehiöiden julkaisu 1850 käsittää kolme soikioarvoleimaista ehiökuorta, jotka ovat 5 kop sininen, 10 kop punainen ja 20 kop musta. Arvoleima on niissä helmetön. Yhteensä kuoria lienee säilynyt noin 1000 kappaletta.
    Ehiökuoret ovat lähes kaikki Tampereen Frenckellin paperitehtaan vesileimatonta paperia. Poikkeuksena tunnetaan viisi 10 kopeekan kuorta, jotka ovat Tervakosken paperitehtaan paperia. Ari Hämäläinen ja Teemu Salonen kirjoittavat näistä harvinaisuuksista Filatelistissa 1/2023 ja esittävät kaikista myös kuvan.
    Tervakosken ehiökuoria on tunnettu neljä kappaletta ainakin siitä asti, kun Suomen postimerkkien käsikirjan ehiöosa ilmestyi vuonna 1970. Viides tuli tietoon syksyllä, kun se oli tarjolla eräässä amerikkalaisessa huutokaupassa. Tämä Torniossa leimattu kuori saatiin hankittua suomalaiseen kokoelmaan.
    Viimeisin havainto on niin tuore, että se ei ehtinyt lokakuussa ilmestyneeseen LAPE 2023 postimerkkiluetteloon. Luettelossa on kokonaan uutena sisältönä laaja, yli 40-sivuinen käsikirjaesitys ehiökuorista ennen vuoden 1885 UPU-värejä. Kirjoittajina ovat Hämäläisen ja Salosen lisäksi Juhani Pietilä ja Cyril Schwenson. Luettelon on kustantanut Suomen Filateliapalvelu.



    Yllä oleva ehiökuori Tervakosken paperilla on vanhempi löytö, ja se on Postimuseon kokoelmissa. Osoitepuolella on Kristiinankaupungin matala suorakaideleima 10.8.1859 sekä arvokkeella Kristiinankaupungin palkkileima. Filatelistissa on kuva kuoresta myös läpivalaistuna, jolloin siinä näkyy vesileima 1855. Paperiarkin leikkauksen yhteydessä on vesileima TERVAKOSKI jäänyt ulkopuolelle. #77
 

14.2.2023

Postimerkin Päivää vietettiin tänään Turun kaupunginkirjastossa. Tapahtumaa varten julkaistusta kuvapostikortista ja omakuvapostimerkistä kerrotaan Abophilissa 17.1. #78




 

9.2.2023

Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisee 4.4. neljä käyttöpostimerkkiä, joissa on kuningas Charles III:n muotokuva. Aikaisemmin kuva on ollut kolikoilla, ja sen on tehnyt Martin Jennings. Merkeistä kerrotaan videolla, joka on All About Stamps -sivustolla ja katsottavissa myös Youtube-palvelussa.
    Hallitsijan sivukuva on ollut Ison-Britannian käyttömerkeissä alusta eli vuodesta 1840 lähtien. Charles III on järjestyksessä seitsemäs. Katse on ollut aina vasemmalle. #79


 

9.2.2023

Kerhon kotisivuilla on ollut tekeillä kuvitettu luettelo kerhon toimintaan liittyvistä erikoisleimoista. Luetteloon on nyt saatu täydennyksiä, kun Tapani Fager ja Tapio Santikko ovat antaneet puuttuvia leimankuvia kotisivujen käyttöön. Leimoja on kaikkiaan 72 kappaletta vuodesta 1950 alkaen. Luettelo on luettavissa ja ladattavissa täältä. #80


 

6.2.2023

Keräilyuutisissa 1/2023 alkaa Kari Lehtosen kirjoitussarja Vaasan mallista. Keväällä 1918 ilmestyneet vaasalaiset ovat mielenkiintoinen keräilyalue muun muassa monipuolisen leimastonsa vuoksi. Niiden käyttöaikana venäjän kielen poistaminen venäläisleimoista alkoi ja siltaleimat vähitellen yleistyivät. Lehden muusta filateliapuolen sisällöstä voidaan mainita mallit 1875 ja 1975 sekä Toscanan suurherttuakunta. #82
 

5.2.2023

Kotiliesi 2/2023 kertoo postitoiminnan muutoksista otsikolla Posti on kolahtanut luukkuun ennen kahdesti päivässä kuutena päivänä viikossa – nyt lähetetään rakkauskirjeiden ja laskujen sijaan paketteja. Alla oleva kuva kirjoituksesta on Museoviraston kansatieteen kuvakokoelmasta, kuvaaja Eeva Rista vuonna 1974. Postimies Vilho Vauhkonen on lähdössä jakomatkalle, jolla postia saattaa olla lähes 40 kiloa. #83


 

27.1.2023

Suomen Filatelistiliitto on tuottanut viisi parin kolmen minuutin pituista opastusvideota postimerkkeilyn perusasioista. Videot ovat katsottavissa liiton Youtube-kanavalla. #84


 

26.1.2023

Aihefilatelistin uusimmassa numerossa 4/2022 on Jukka Konttisen laaja kirjoitus postimerkeistä, joita Ukraina ja muut maat ovat julkaisseet Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Kirjoituksessa kerrotaan myös erikoisleimoista ja kohteiden hankinnasta. Se on julkaistu aikaisemmin Keräilijä-blogissa.
    Tietolähteinä aiheesta mainitaan Ukrainan posti Ukrposhta, postimerkkiluettelo Stampworld, Youtube-kanava Exploring Stamps sekä Bitter Grounds ja Punk Philatelist -sivustot.
    Alla on osakuva postikortista, joka on kulkenut huhtikuussa Ukrainasta Suomeen. Kohde on Konttisen kokoelmasta. #85


 

24.1.2023
Stora Svenskträffen tänä vuonna Turussa

Suomen ruotsinkielisten postimerkkikerhojen yhteistapaaminen Stora Svenskträffen on lauantaina 11.3. Turussa. Tilaisuuden järjestää Åbo Frimärkssamlareförening. Ohjelmassa on muun muassa Suomen Filatelistiliiton edustajan puheenvuoro, Juhani Pietilän esitelmä Suomen ehiöistä (Finska helsaker) sekä ruotsalaisen Philea-huutokauppahuoneen edustajan esitelmä Ruotsin väärenteistä (Förfalskningar i svensk filateli).

   

    Tilaisuuteen ilmestyy kaksi liiton painattamaa kuvapostikorttia. Niiden aiheina ovat näkymä Martinsillalta sekä Mikaelinkirkko. Valokuvat on toteutettu camera obscura -menetelmällä eli neulanreikäkameralla, ja ne on ottanut valokuvaaja Hans G. Hästbacka. #86
 

21.1.2023

Västra Nylands Filatelister järjestää tänään postimerkki- ja postikorttinäyttelyn Karjaalla. Svenska Yle kertoo näyttelystä ja postimerkkeilystä verkkosivuillaan, radiohaastattelussa kerhosta ovat Kim Adolfsson ja Kaj Bussman. Filatelisti-lehden kerhoesittelyjen sarjassa Västra Nylands Filatelister on esillä numerossa 8/2022. Valokuvan näyttelystä on ottanut Tony Axberg. #87


 

17.1.2023

Turun Postimerkkikerho järjestää Postimerkin Päivän tapahtuman tiistaina 14.2. klo 10–18 Turun kaupunginkirjastossa, Linnankatu 2. Esittelypöydän yhteydessä on myynnissä tapahtumaa varten julkaistava kuvapostikortti sekä omakuvapostimerkki, jotka perustuvat Sirkka Ahon maalaukseen Talvimaisema. Postikortin on painattanut Suomen Filatelistiliitto. Tarjolla on myös postimerkkeilyyn liittyviä esitteitä ja esillä näytteitä kerhon jäsenten kokoelmista. Yhteyshenkilö on Heikki Aho, yhteystiedot ovat täällä. #88

   
 

16.1.2023

Albania itsenäistyi vuonna 1912 sekasortoisissa olosuhteissa. Myös postiolot olivat epäjärjestyksessä, ja esimerkiksi postimerkeistä on vaikea sanoa, mitkä niistä ovat virallisia. Jovan Basho käsittelee Albanian filatelistiliiton julkaiseman Koleksionisti-lehden numeroissa 35–37 julkaisuja, jotka yleensä puuttuvat luetteloista. Kuvassa alempana lehden kannesta on edeltäjäfilateelisia Levantti-kirjeitä. Albanian filatelistiliitto on Euroopan filatelistiliittojen federaation (FEPA) jäsen. #89


 

14.1.2023

Ranskalaisen Jules Vernen Maailman ympäri 80 päivässä julkaistiin ensin kirjoitussarjana ja vuonna 1873 kirjana. Alderney julkaisee tämän johdosta 15.2. kuusimerkkisen postimerkkisarjan. Merkeillä on kuningas Charles III:n monogrammi. Ensimmäisen kerran monogrammia on käytetty tiettävästi Gibraltarin postimerkeillä marraskuussa.
    Alderneyn saariryhmä Englannin kanaalissa on Guernseyn hallinnon alainen. Se on julkaissut omia postimerkkejään vuodesta 1983 asti. #90


 

13.1.2023

Arabian posliini- ja fajanssitehtaan perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Posti julkaisee tämän johdosta 18. tammikuuta kaksi Ilkka Kärkkäisen suunnittelemaa postimerkkiä. Toisessa ovat aiheina Valencia-lautanen, Pomona-sarjan kannu ja hillopurkki sekä Armi-kahvikuppi. Merkeissä on ensimmäistä kertaa 2D-viivakoodi, joka helpottaa postilähetysten koneellista lajittelua. Samana päivänä ilmestyy muitakin postimerkkejä. #91


 

9.1.2023

Video Spectral Comparator -laitetta käytetään setelien ja passien aitouden toteamiseen. VSC-laite on hyödyllinen myös filateliassa. Paul Leonard kirjoittaa aiheesta Euroopan filatelistiliittojen federaation julkaiseman FEPA News -lehden tammikuun numerossa (s. 74–77).
    VSC-laite soveltuu esimerkiksi värisävyjen, poistettujen leimojen ja hammasteväärenteiden tutkimiseen. Sen avulla saadaan myös paremmin näkyviin leimoja ja korkokuvia. Alempana kuvassa hampaiden etäisyys toisistaan todetaan samaksi niin kuin pitää ollakin. Vesileimojen määrittäminen postilähetyksellä olevista postimerkeistä on sen sijaan haasteellista tai mahdotonta.
    Laajemmin tietoa teknisistä menetelmistä on virtuaalisen Institute for Analytical Philately -organisaation sivuilla ja sen The Analyst -lehdessä. #92


 

9.1.2023
Melkein samanlaiset: Kullervon ja Ankervon kiroukset

Seppo Louhivuori

Ateneumin taidemuseossa oli 3.10.2017–25.2.2018 taidenäyttely Ankallisgallerian aarteita. Esillä oli useita ”melkein samanlaisia” töitä ja myös seuraavat kaksi Kalevalaan liittyvää taulua.
    Ateneumin kokoelmiin kuuluu Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1899 maalaama öljyvärityö ”Kullervon kirous”. Siinä Kullervo kiroaa Pohjolan tyttären, kun tämä on leiponut kiven leivän sisään, ja kivi on katkaissut isältä saadun puukon. Postikortin on kustantanut Grako ja painanut Frenckell.



    Ankallisgallerian kokoelmista oli näyttelyyn saatu ankkalinnalaisen Akseli Kala-Kallelan maalaama ”Ankervon kirous”. Tästä taiteilijasta en ole löytänyt tarkempia tietoja, mutta voimme kai todeta, että hän on eri aikakaudelta kuin Akseli Gallen-Kallela. Korttia on ainakin myyty Ateneumin myymälässä. Kortit eivät ole kulkeneet. #93
 

6.1.2023

Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisee 12.1. postimerkkisarjan, jonka aiheena on Iron Maiden -yhtyeen konsertit eri puolilla maailmaa. Merkeissä on edelleen kuningatar Elisabetin profiilikuva. Yhtye on käynyt Suomessa muun muassa vuonna 2018. Asiasta kerrotaan Suomen Filatelistiliiton Facebook-sivuilla. #94


 

5.1.2023

Posti järjestää yleisöäänestyksen viime vuoden kauneimmasta postimerkistä. Äänestysaikaa on 31.1. asti. Kaikista 50 merkistä on sivuilla kuva.
    Alla on vuoden 2021 kilpailun voittanut metsämaisemamerkki, jonka valokuvan on ottanut Jukka Risikko. Ääniä annettiin lähes 50000, joista noin kolmasosa postikorteilla. #95


 

3.1.2023
Åbo Frimärkssamlareförening kokoontuu

Åbo Frimärkssamlareföreningin uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Ragnar Wikman. Puheenjohtajana lähes 20 vuotta toiminut Guy Grönblom jatkaa hallituksessa varapuheenjohtajana.
    Yhdistys kokoontuu kevätkaudella kuten ennenkin joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina klo 18.30 alkaen. Ensimmäinen kokous on 9. tammikuuta. Kokouspaikkana on Gillesgården, Aurakatu 1 G, Stora köket kellarissa, sisäänkäynti pihalta.
    Kevään kokousohjelmasta tiedotetaan Åbo Underrättelserissä. Kokouksiin voivat osallistua muutkin kuin jäsenet, ja kaikki ovat tervetulleita. #96
 

2.1.2023

Uuden-Seelannin posti NZ Post julkaisee 1.3. kuusimerkkisen Avatar-aiheisen postimerkkisarjan. Kolmiulotteisen tieteiselokuvasarjan ensimmäinen osa sai ensi-iltansa vuonna 2009 ja toinen osa vuoden 2022 joulukuussa. Edellinen voitti IMDb:n mukaan kolme Oscar-palkintoa.
    Ohjaaja ja käsikirjoittaja James Cameron tunnetaan myös muun muassa Titanic-elokuvasta. Se on aiheena Yhdysvaltain vuoden 2000 postimerkissä. #98


 
Aikaisemmat kirjoitukset