Blogikirjoitukset 2019

Toimittanut Martti Vihanto

Hakemisto. Blogikirjoitukset 2020.

Suomi-aiheinen merenneito Tsekkoslovakiassa

Tšekkoslovakiassa ilmestyi vuonna 1985 postimerkki, jonka on suunnitellut suomalainen Kaarina Kaila. Merkki perustuu hänen tekemäänsä kuvitukseen satukirjassa Pieni merenneito ja muita Andersenin satuja. Kaila oli tätä ennen palkittu Bratislavan kuvitusbiennaalissa. Asiasta kertoi Seppo Louhivuori.
Alla oleva kuva on Colnect-sivuston postimerkkiluettelosta (edellyttää rekisteröitymisen). Mainittakoon, että luettelossa ovat jo kaikki tänä vuonna ilmestyneet Suomen postimerkit.
26.12.2019

Markat ja ruplat sekaisin vuonna 1891

Vapunpäivä vuonna 1891 oli perjantai ja siihen aikaan vielä työpäivä. Siitä alkoi uusi ja osin sekava vaihe Suomen postihistoriassa, kun maassa ryhdyttiin myymään ja käyttämään penniarvoisten rinnalla kopeekka-arvoisia postimerkkejä.
Kopeekka-arvoiset rengasmerkit ilmestyivät tuona päivänä. Samalla Venäjän postimerkit tulivat käypäisiksi, joskin vain siinä tapauksessa, että niillä varustetut postilähetykset jätettiin kirjelaatikkoon. Postihallituksen kiertokirjeessä XII/1891 huhtikuulta todetaan, että tällainen korrespondenssi ”on esteettömästi lähetettävä määräpaikkaan”. Määräystä muutettiin pian.

Tänä vuonna ilmestyneessä kirjassa Russia in Finland Jon Iversen, Morten Nårstad ja Roger Quinby tarkastelevat ajanjakson 1899−1918 postihistoriaa. Kirjan julkaisija on Scandinavian Collectors Club. Kirjoittajilla on aiheesta kirjoituksia yhdistyksen lehdessä The Finnish Philatelist, ja Nårstad (Naarstad) esittää EXPONET-virtuaalinäyttelyssä yhden kehyksen kokoelman Finland – The Postal War. Kirja-arvosteluja on Filatelistissa 6/2019 (edellyttää tunnuksia), Suomen Postimerkkilehdessä 4/2019 ja Keräilyuutisissa 3/2019.
Kahden valuutan järjestelmää kesti noin 17 vuotta. Käytännön ongelmia syntyi sekä postin virkailijoille että käyttäjille, ja seuraavassa on niistä esimerkki.
Ensimmäisen painoluokan kirjattu kirje kotimaahan maksoi 20 + 25 penniä ja ulkomaille 25 + 25 penniä, niin kuin oli maksanut 1.5.1891 astikin. Uudessa tilanteessa oli määrättävä pennimääräisten lisäksi kopeekkamääräiset taksat. Edellä mainitussa kiertokirjeessä XII/1891 ilmoitetaan, että maksut ovat 7 + 7 ja 10 + 10 kopeekkaa.
Lähettäjä sai vielä tuossa vaiheessa valita vapaasti, kumman valuutan postimerkkejä käyttää tai millä tavoin sekoittaa keskenään. Rengasmerkkejä oli mahdollista ostaa Suomen rahalla ja penniarvoisia merkkejä Venäjän rahalla. Kiertokirjeessä XIV/1891 annetun hintataulukon mukaan 20 pennin merkki maksoi 6 3/4 kopeekkaa, joka yksin ostettuna pyöristyi 7 kopeekkaan, ja 7 kopeekan merkki maksoi 21 penniä.
Asia ei ollut näin yksinkertainen. Vaikka kirjausmaksu olikin kopeekkamääräisenä halvempi kotimaahan kuin ulkomaille, kiertokirjeen XII/1891 alaviitteessä nro 4 muistutetaan varmuuden vuoksi, että ”sisäänkirjoitusmaksut suoritetaan Suomen postimerkeissä 25 pennillä kummassakin tapauksessa”. Tiedossani ei ole, paljonko meni läpi kotimaan kirjattuja kirjeitä alipostitteena, mutta arvaus on, että sellaistakin tapahtui.

Yllä olevassa kuvassa on Morten Nårstadin kokoelmasta kirjattu kirje Viipurista Hampuriin tammikuulta 1894 (hänen luvallaan). Lähettäjä on jostain syystä käyttänyt 10 kopeekan rengasehiökuorta 25 pennin ehiökuoren tai postimerkin sijasta, ja 25 pennin postimerkki on 10 kopeekkaisen tilalla. Postite on taksanmukainen ja mielenkiintoinen dokumentti kahden valuutan ajanjaksolta. Suurta merkitystä ei liene sillä, missä määrin sekapostitteissa oli mukana filateelista motiivia, niin kuin Russia in Finland -kirjan kirjoittajatkin mainitsevat. Taksat oli joka tapauksessa tunnettava.
Martti Vihanto
26.12.2019

Suomessa myytyjä ja käytettyjä venäläisiä postimerkkejä käsitellään LAPE 2021 erikoispostimerkkiluettelossa sivuilla 230–244. Seppo Evinsalo tarkastelee aihetta Suomen Postimerkkilehden viisiosaisessa kirjoitussarjassa, jonka ensimmäinen osa ilmestyi numerossa 2/2023.
25.8.2023

Sähköpostiosoitukset ovat haluttuja

Postiosoitukset tulivat Suomen postitaksat -kirjaa (2016) tulkiten käyttöön vuonna 1881. Rahaa oli mahdollista lähettää myös sähkeitse.
Sähköpostiosoituksen maksu koostui kahdesta osasta. Varsinaista postiosoitusta koskeva maksu suoritettiin postimerkeillä postiosoituslomakkeelle, ja sähkösanoman maksu suoritettiin käteisellä. Edellinen koostui aluksi puolestaan kolmesta osasta: tavallinen postiosoitusmaksu, sähkeen vieminen lähimpään lennätinkonttoriin (pikalisä) ja osoituksen perille toimittaminen (toimituskulu). Postiosoitusmäärä oli tietysti myös maksettava.
Sähköpostiosoituksissa käytettiin ensin tavallista lomaketta, ja myöhemmin tulivat käyttöön erityiset punaisella tekstillä painetut lomakkeet. Lomake lähetettiin sähkösanoman perässä vahvistuksena vastaanottajan postitoimistoon. Sähköpostiosoitusten käsittelyä selostetaan postihallituksen kiertokirjeessä VIII/1909.

Suomen Filatelistiliitto ja Postimuseo järjestivät vuonna 2006 näyttelyn, johon kutsutut saivat esittää yhden itselleen merkittävän keräilykohteen. Sähköpostiosoitukset ovat ilmeisen haluttuja siitäkin päätellen, että kaksi oli valinnut juuri sellaisen.
Tor Dahlbergin kohde on lähetetty Helsingistä Lapvikiin (Lappohjaan) vuonna 1916 ja Lasse Könösen Viipurista Salmiin Laatokan pohjoisrannalla vuonna 1917. Kummallakin kohteella on myös lähtöpaikkakunnan KONTR.-tarkistusleima. Jälkimmäinen on kuvattu Postimuseon sivuilla ja molemmat Turun Postimerkkikerhon kustantamassa kirjassa Filatelian aarteet (2006).
Martti Vihanto
24.11.2019

Kerhon vaalikokous pidettiin 18.11.2019

Kokouksessa valittiin ensi vuodelle puheenjohtaja, muut johtokunnan jäsenet, kaksi toiminnantarkastajaa sekä muut toimihenkilöt. Matti Lempiäinen jatkaa puheenjohtajana ja Jorma Nieminen taloudenhoitajana. Mika Vaihekoski valittiin sihteeriksi uudelle toimikaudelle. Toimihenkilöissä tapahtui myös joitakin muita muutoksia.
Kokouksessa vahvistettiin vuodelle 2020 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Kerhon liittymis- ja jäsenmaksu sekä Abophilin tilausmaksut päätettiin pitää ennallaan.
Lisäksi päätettiin, että kokoukset alkavat vuoden 2020 alusta jo klo 18. Edellisen kokouksen pöytäkirjaa ei enää lueta kokouksessa, vaan se tulee ennen seuraavaa kokousta kerhon kotisivujen jäsensivuille (edellyttävät tunnuksia) ja on saatavilla myös kokouksessa.
18.11.2019

Luovutetun alueen postileimaluettelo on netissä

Eero J. Helkiön tutkimus ”Luovutetun Karjalan, Petsamon ja Sallan postihistoriaa” vuodelta 1980 on luovutetun alueen leimafilatelian perusesitys. Se sai varsin hyvän vastaanoton. Aaro Laitinen kirjoittaa Karhunhampaassa 3/1980 odottaneensa kirjaa sen verran innokkaasti, että kun palasi kokouksesta yhdeksän jälkeen illalla alkoi lukea ja havahtui katsomaan kelloa vasta kolmelta yöllä.
Anssi Mikkola ja Lasse Könönen ovat jatkaneet työtä ja julkaisivat tutkimuksen ”Luovutetun Karjalan, Petsamon ja Sallan postitoimipaikoissa käytetyt leimat” vuonna 2008. Kirja on päivitettynä osoitteessa www.karjalaleimat.net.
Sivustolla on aakkosjärjestyksessä 60 kuntaa Antreasta Äyräpäähän, ja jokaisen kohdalla on sen alueella olleet postitoimipaikat. Kuntaluetteloon sisältyvät Lavansaari, Seiskari, Suursaari ja Tytärsaari Suomenlahdella. Postitoimipaikoista on erillinen aakkosellinen luettelonsa, jonka kautta pääsee halutessaan suoraan niissä käytettyihin leimoihin.
Kustakin postitoimipaikasta esitetään tiedossa olevat leimat ja niiden käyttöajat, leimankuvia sekä harvinaisuus asteikolla R1−R5. Esimerkiksi Kurkijoen kunnasta (ruotsiksi Kronoborg) on paitsi Kurkijoen myös Elisenvaaran ja muutaman muun leimoja noin 40, ja useimmista on myös leimankuvat. Postitoimipaikkojen sijoittelu kuntiin perustuu tutkimukseen, jonka Rolf Alameri julkaisi vuonna 2000.
Sivustolla on Anssi Mikkolan kahdeksan kehyksen kokoelma Viipurin postihistoriasta, jonka hän esitti pohjoismaisessa Nordia 2011 -näyttelyssä saaden sillä ison hopeamitalin. Kokoelma on myös Filatelistiliiton verkkosivuilla. Alempana on kuva kokoelmasta. Tukholmasta Venäjälle lähetetyn vakuutetun paketin osoitekortilla on Viipurin kolmikielinen kauttakulkuleima 7.9.1917. Leimasta on havaintoja vain kolmelta viikolta.

Mainittakoon, että luovutetun Karjalan postitoimipaikkoja vuoden 1944 tilanteessa on merkitty Postimuseon verkkosivuilla olevaan karttaan. Sotasampo-tietokannassa on paljon muun tiedon ohella noin 30000 paikkaa luovutetusta Karjalasta kartalle sijoitettuna.
Anssi Mikkolan ja Lasse Könösen sivusto luovutetun alueen postileimoista sisältää paljon tietoa ja leimankuvia. Se on varmaankin laajin ja yksityiskohtaisin systemaattinen luettelo, joka on julkaistu internetissä mistään Suomen leimafilatelian ja postihistorian alueesta. Sivusto tarjoaa samalla yleiskuvaa koko Suomen alueella ennen vuotta 1944 käytössä olleista leimatyypeistä, ja on tällä tavoin hyödyllinen kaikille postihistoriaa kerääville.
Kirjoittajat toivovat saavansa keräilijöiltä täydennystietoja ja muuta palautetta. Yhteystiedot ovat sivustolla.
Martti Vihanto
28.10.2019

Exponet on 24/7 virtuaalinäyttely

Postimerkkinäyttelyt ovat olleet suunnilleen samanlaisia yli sadan vuoden ajan. Keräilijät toimittavat kokoelmansa tiettyyn paikkaan, ja ainakin osa lehdistä laitetaan esille pöydille tai telineisiin. Näyttely on avoinna yleisölle muutaman, ehkä vain yhden tai kahden päivän ajan.
Digitaaliteknologia ja internet ovat tehneet mahdolliseksi aivan toisenlaisen järjestelyn. Skannaamalla tai muulla tavoin tehtyjä kopioita kokoelmalehdistä voidaan ladata verkkoon, ja samanaikaisesti suurikin määrä ihmisiä pääsee perehtymään niihin kaikessa rauhassa. Kokoelmia voi katsoa mukavassa asennossa milloin ja missä tahansa. Kokoelmien siirtämiseen ja esillepanoon liittyy aina riskejä, jotka pystytään tällä tavoin välttämään, samoin fyysisen näyttelyn pystyttämisen ja purkamisen vaivat.
Virtuaalisissa postimerkkinäyttelyissä kokoelmia voidaan pitää tarvittaessa vuosien ajan ja ilman tunnuksia ilmaiseksi kenen tahansa nähtävillä. Nettinäyttelyissä on mahdollista esittää sellaisiakin kokoelmia, joita ei ole enää olemassa.
EXPONET Virtual Philatelic Exhibition on tiettävästi maailman suurin virtuaalinen postimerkkinäyttely. Sen uusi tietokanta käsittää yli 1000 kokoelmaa. Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja on tšekkiläinen Vít Vaníček, joka oli vastaavassa tehtävässä kansainvälisessä Praga 2018 -postimerkkinäyttelyssä. Exponetin verkko-osoite on www.exponet.info.
Suomalaisten kokoelmista Exponetissa voidaan mainita Pentti Anttilan (k. 2014) Nostradamuksen ennustukset (8 kehystä) sekä Jukka Sarkin Oy Alkoholiliike Ab:n myymälätodistukset ja henkilötodistukset 1944-1970 (17 lehteä). Suomen filateliasta ovat esillä ainakin sortokauden posti, Helsingin rautatieaseman leimat, postisensuurin merkinnät 1940-luvun ensipäivänkuorissa sekä joulumerkit.
Myös Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilla on virtuaalinäyttely. Siinä on noin 40 kokoelmaa, jotka esittelevät päälaji- ja erikoiskeräilyä, aihefilateliaa, postihistoriaa ja muita filatelian alueita.
Martti Vihanto
14.10.2019

Turku-leimojen käsikirjassa 300 leimankuvaa

Kerhon vuonna 2004 julkaisemassa 230-sivuisessa kirjassa esitellään nykyisen Turun kaupungin alueella käytetyt postileimat noin vuoteen 1945 asti. Leimoista on noin 300 ja postilähetyksistä noin 70 kuvaa. Kirjassa on myös katsaus Turun postin historiaan 1638-2004.
Kirjaa voi tilata kotisivujen ylläpidosta, yhteystiedot ovat täällä. Hinta on 10 €, johon postitse toimitettaessa lisätään lähetyskulut.
4.10.2019

UPUn päätemaksujärjestelmä uudistuu

Kun kirje tai muu postilähetys lähtee ulkomaille, kustannuksia aiheutuu paitsi lähettäjämaan myös vastaanottajamaan postille, ja reitistä riippuen muillekin maille. Taloudellinen järkevyys edellyttää, että lähettäjä osallistuu kaikkiin kuljetuskustannuksiin, ja postimaksu vastaa näitä kustannuksia. Maailman postiliitto eli UPU koettaa ratkaista asiaa pääte- ja kauttakulkumaksuilla (terminaali- ja transitomaksut). Maksujen suuruuteen vaikuttaa paitsi tilastoitu postin määrä myös maan kehitystaso.
Postimyynnin eli nykykielellä verkkokaupan yleistyminen on lisännyt ongelmia. Kiina mainitaan usein tässä yhteydessä. Parin euron pikkutavara saattaa tulla kirjeenä, joka on epämuotoinen, postille hankala käsitellä koneellisesti ja liian suuri kirjeluukkuun. ”Kiina-nyssyköistä” kirjoitetaan esimerkiksi 31.1.2018 Taloussanomissa. Epäkohta tiedetään ja myönnetään yleisesti, samoin UPUn päätöksenteon kankeus.
Asioihin tuli vauhtia, kun Yhdysvallat uhkasi vuosi sitten erota UPUsta, ellei maksujärjestelmää saada uusituksi. UPUn tiedotteen
mukaan ylimääräisessä kongressissa 24.-26.9. päätettiin, että jatkossa jäsenmaat saavat tietyillä kriteereillä itse päättää tavarakirjeiden päätemaksuista. Jos mahdollisuus käytetään hyväksi, verkko-ostokset joistakin maista saattavat kallistua niin, että sama tavara kannattaa ostaa kotimaisesta verkkokaupasta tai jättää kokonaan ostamatta.
Martti Vihanto
28.9.2019, päivitetty 1.10.

Italiassa yksityisyritys tarjoaa korttien seurantapalvelun

Sain vähän aikaa sitten Italiasta Firenzestä postikortin, jolla on yksityisen Globe Postal Service (GPS) -yrityksen tarralipuke ilman leimaa. Lipukkeessa on samalla tavalla kuin Suomen Plus-merkissä koodi, jonka avulla pääsee seuraamaan lähetyksen kulkua netissä. Eroja on useita.

Palvelu koskee vain postikortteja. Postimerkkiä ei kiinnitetä lainkaan. Lähetys on laitettava johonkin GPS:n omista postilaatikoista, joita on Italiassa turistien suosimilla alueilla kaikkiaan noin 2000. Kortit kulkevat kuitenkin Postin jakelujärjestelmässä, eli GPS on vain operaattori. Hinta esimerkiksi Suomeen on 1,30 euroa ja toimitusaika kaksi viikkoa.
Lähettäjä voi varmistaa korttinsa menneen perille sen jälkeen, kun vastaanottaja on rekisteröinyt sen GPS:n sivuille.
Globe Postal Service tarjoaa samalla myös toisen palvelun, joka onkin sitten vähän erikoisempi. Lähettäjä voi ladata GPS:n sivuille kuvan tai videon, ja vastaanottaja pääsee katsomaan sen saatuaan koodin. Ennen vanhaan turistimatkoilta lähetettiin postikortteja postitse, ja tänä päivänä lähetetään kuvia kännykällä. Nyt nämä kaksi voidaan Italiassa kätevästi yhdistää: vanhaa nostalgista ja uutta modernia samassa paketissa.
Martti Vihanto
24.9.2019

Päikkönelilö pantiin merkille mediassa

Hellman Huutokaupassa 21.9. myynnissä ollut Leimapainon 25 pennin päikkönelilö herätti huomiota mediassa. Ilta-Sanomat kirjoittaa 18.9.: ”Punainen ruudukko ei näytä kauempaa katsottuna kummoiselta. Lähempää tarkasteltuna sen salaisuus aukeaa.” Ylen verkkouutinen 20.9. alkaa epäilyllä, onko huutokauppaluettelon sana nelilö kirjoitettu oikein. ”Pakko olla virhe.” Turun Sanomat uutisoi aiheesta 21.9. ja Ilta-Sanomat uudelleen 23.9.
Kohteen hinnaksi tuli 18000 euroa plus 22 %:n huutoraha. LAPE 2008 -erikoisluettelon mukaan päikköjä parina tai suuremmassa ryhmässä tunnetaan 11 kappaletta. Mikko Ossa kirjoittaa Keräilyuutisissa 5/2015, että leimattuna tunnetaan vain kaksi paria sekä nyt myyty nelilö.
21.9.2019, päivitetty 23.9.2019

Tampereella 100-vuotisjuhla

Ystävyyskerhomme Tampereen Filatelistiseura on toiminut 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi se järjesti huhtikuussa kansallisen postimerkkinäyttelyn TamCollect 2019. Elokuun lopussa seura järjestää jäsenilleen ja näiden puolisoille 100-vuotisjuhlan. Siihen on kutsuttu myös pieni joukko yhteistyökumppaneita, heidän joukossaan kerhomme puheenjohtaja Matti Lempiäinen. Matkaan on lähdössä meiltä varmaan muitakin, koska osa on jäsenenä kummassakin yhdistyksessä.
30.7.2019

Kahvia Brasiliasta 1950-luvun Suomeen

Kahvi oli viimeinen elintarvike, joka vapautettiin ostokorttisäännöstelystä 1.3.1954. Kahvin tuontiin tarvittiin edelleen tuontilisenssi. Kuponkiaikanakin kahvia oli vapaassa myynnissä sodan jälkeen, mutta tämä verokahvi oli hirvittävän kallista.

Seppo Louhivuori lähetti kuvia kahdesta kankaisesta pussista, joissa on tullut kahvinpapuja Itatiaiasta Brasiliasta Loimaalle. Toinen on vielä avaamaton. Pusseille lyödyistä leimoista ei saa selvää. Molemmissa on vuoden 1946 käyttösarjan merkkejä ja toisessa lisäksi merkki vuodelta 1956. Uusi käyttösarja alkoi ilmestyä 1954 ja on todennäköistä, että molemmat pussit ovat 1950-luvulta. Ne ovat tulleet ehkä avustuksina tai lahjoituksina. Kahvi oli edelleen kallista ja näin ollen hyvä lahja suomalaisille.
Brasilian kahvilähetykset on saatu lahjoituksena Vilkkimäen kahvimuseon kokoelmiin.
29.7.2019

Posteille kiitoksia!

On todella mukava saada postia.

On todella mukava saada leimattua postia.

Leimaamattomia ja huonosti leimattuja postilähetyksiä liikkuu runsaasti, hyväleimaisia kovin vähän. Ilon aiheita kuitenkin välillä putkahtaa. Tällä kertaa kiitokset saa Oulu, Kuopio ja Helsinki.

Oulu saa erityismaininnan, kun pienelle merkille on saatu lähes nappiloisto.

Mistäpäin Suomea te olette saaneet hyväleimaisia postilähetyksiä? Halaillaan postia ja postitse.
Raili Alho, Rusko
7.7.2019

Postcrossingissa vaihdetaan postikortteja

Vuonna 2005 perustetussa maailmanlaajuisessa Postcrossing-verkostossa toisilleen tuntemattomat jäsenet lähettävät ja saavat postikortteja. Ensimmäinen kierros alkaa, kun jäsen pyytää verkostolta satunnaisesti valitun osoitteen jostain päin maailmaa. Kun kortti on tullut perille ja rekisteröity järjestelmään, hänen osoitteensa annetaan puolestaan jollekin toiselle jäsenelle. Tietoa säännöistä ja verkoston toiminnasta on Suomen postcrossingyhdistyksen kotisivuilla.
Postcrossing-kortteja on rekisteröity tähän mennessä yli 50 miljoonaa. Lähetettyjä on enemmän, koska osa korteista väistämättä katoaa. Matkaa korteille on kertynyt kaikkiaan yli 260 miljardia kilometriä, ja juuri tällä hetkellä matkalla on menossa noin 350000 korttia. Ennätys on eräällä saksalaisella jäsenellä, jonka kortteja on mennyt perille 12 vuoden aikana noin 27000. Suomessa jäseniä on asukaslukuun nähden eniten maailmassa.
Mainitaan vielä, että vuonna 2013 Posti julkaisi nelimerkkisen postcrossing-aiheisen postimerkkisarjan.
30.5.2019

Lentotukialuksia ja muita sotalaivoja postimerkeillä

Iltalehden viikonvaihdenumerossa 20.4. on koko aukeaman haastattelu, jossa Kai Varsio kertoo sotalaiva-aiheisten postimerkkien kokoelmastaan ja siihen perustuvasta sotatieteen väitöskirjasta vuodelta 2015. Postimerkit ja filatelia ovat nykyään harvoin näin näkyvästi esillä lehdistössä. Filatelistissa 5/2015 on kirjoitus väitöstilaisuudesta Maanpuolustuskorkeakoulussa.
Väitöskirjan liitteessä on kuvat yli 300 postimerkistä, joissa on Britannian ja Saksan merivoimien taistelualuksia. Alla oleva kuva perustuu liitteeseen ja esittää Britannian lentotukialuksia.

Suomessa ensimmäiset ilman purjeita kulkevan sotalaivan kuvat ilmestyivät Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlavihkossa vuonna 2018. Varsio toimi julkaisun suunnittelutyöryhmässä asiantuntijana.
Kai Varsio on Suomen Filatelistiliiton hallituksen jäsen ja Upseerifilatelistien puheenjohtaja. Hän on liiton luennoitsija ja pitänyt esitelmiä myös Turun Postimerkkikerhossa.
21.4.2019

Kirjeen pitkä matka Helsingistä Utsjoelle

Suomen Kuvalehdessä 14/2019 on laaja artikkeli kirjeen matkasta Helsingin pääpostista Lappiin Utsjoelle. Kirjoittaja on lehden toimittaja Petri Pöntinen. Artikkelissa käsitellään samalla haastetta, jonka paperipostin nopea väheneminen aiheuttaa Postille.
Kirjeessä on terveiset mummille. Määränpää on Suomen pohjoisin kylä Nuorgam, asukkaita on alle 200 ja postinumero 99990.
Kirjeen matka alkaa, kun pääpostin postilaatikkojen sisältö viedään kuorma-autolla Ilmalan lajittelukeskukseen ja sen liukuhihnalle. Kirje on neliönmuotoinen, ruttuinen ja kuperapintainen, ja se joudutaan laittamaan manuaaliseen käsittelyyn, koska kone ei pystyisi lukemaan sen osoitetta. Käsinlajittelu on hidasta. Lajittelukone pystyy käsittelemään nopeimmillaan 50-kertaisen määrän kirjeitä.
Kirje menee hyllyyn 97-99, siirretään muovilaatikossa kuljettimia pitkin varastoon ja lastataan sieltä sähkötrukilla yhdistelmärekkaan. Kuljettaja vaihtuu nelostiellä Tikkakoskella yöllä kolmen aikaan. Postirekka saapuu Oulun lajittelukeskukselle, lähtee iltapäivällä Rovaniemelle ja jatkaa aamuyöllä eteenpäin.
Sodankylässä 15 työntekijää lajittelee pohjoisen Lapin postin. Helsingin kirje viedään muiden mukana kuorma-autolla Ivaloon ja sieltä Postin alihankkijan kuorma-autolla Utsjoelle. Kirje jatkaa postinjakajan omalla pakettiautolla 150 kilometrin jakelureitille ja sen varrella lopulta vastaanottajalle. Tavoitteena on, että viimeisessä talossa on käyty iltayhdeksään mennessä.
Suomen Kuvalehden juttu päättyy valokuvaan, jossa kirje on vastaanottajan kädessä. Helsingistä lähetettyä kirjettä on käsitellyt kuusi postilaista. Matkaa on kertynyt 1300 kilometriä ja sitä on kestänyt 47 tuntia.
Martti Vihanto
6.4.2019

Kerhon vuosikokous pidettiin 18.3.2019

Vuosikokouksessa kuultiin kerhon toimintakertomus vuodelta 2018 sekä kokoushuutokauppa- ja VBO-toiminnan toimintakertomukset. Tämän jälkeen esitettiin tilinpäätös vuodelta 2018 ja toiminnantarkastajien lausunto. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi johtokunnalle ja muille toimihenkilöille vastuuvapauden. Vuosikokouksen päätteeksi oli 90-vuotisjuhlavuoteen liittyen kerhon ansiomitalien jako.
18.3.2019

Kevät, kukat ja kukkapostimerkit

Kevät tulee ja kukat alkavat kukkia. Helena Pärssinen kirjoittaa Postimuseon blogissa leskenlehdestä, kevätesikosta ja muista kevään kukkasista Suomen postimerkeissä. Sinivuokko on kolmella julkaisulla, joista vuonna 1992 Hämeen maakuntakukkana ja 2012 prässättynä. Kuva on blogikirjoituksesta.
4.4.2019

Suomen Filatelistiliiton liittokokous Tampereella

Liittokokouksen 13.4. esityslistalla on muun muassa yksityishenkilöiden liittojäsenmaksusta ja kerhojen liittojäsenmaksusta päättäminen vuodelle 2020. Tänä vuonna henkilön jäsenmaksu on 60 euroa ja kerhon jäsenmaksu 3 euroa jäseneltä, kuitenkin vähintään 30 euroa. Kokouksessa valitaan myös liiton hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle.
Liiton toimintakertomuksen mukaan noin kolmasosa Turun Postimerkkikerhon jäsenistä oli vuonna 2018 liiton jäseniä. Turun Postimerkkikerho oli jäsenmäärältään suurin kerho (253 jäsentä), Suomen Filatelistiseura oli toinen (246 jäsentä) ja Tampereen Filatelistiseura oli kolmas (190 jäsentä). Luvut perustuvat kokonaisjäsenmääriin, jotka kerhot ovat ilmoittaneet liitolle maksaessaan jäsenmaksun.
28.3.2019

Haukiputaan Postimerkkimatala Nimisammossa

Maanmittauslaitoksen paikannimirekisterissä on lähes miljoona Suomen paikannimeä. Posti-alkuisia talojen, lampien, metsien ja muiden nimiä on kaikkiaan noin 60. Postijärvi Savonlinnassa ja Postisaari Inarissa ovat nimensä mukaisia.
Rekisterin tiedoista löytyy myös Postimerkkimatala-niminen matalikko, joka on Haukiputaalla nykyisessä Oulussa parin kilometrin päässä rannasta. Onkohan se pieni ja neliskulmainen?
Näiden tietojen lähteenä on helmikuussa avattu verkkopalvelu Nimisampo. Sivustolla on paikannimiä myös Kotimaisten kielten keskuksen yli kahden miljoonan nimen nimiarkistosta. Vain osa on virallisia ja kartoilla. Yleisin paikannimi on Riihipelto, ja niitä on noin 3700, joista lähes kaikki ovat peltoja niin kuin voi arvatakin.

Yllä on Porvoon Postimäen matkailuleima Tuomas Piirosen kirjasta Leimaheraldiikkaa Suomessa. Museoalueen leima otettiin käyttöön 1.6.1972 ja Postin sivuilta löytyvän taulukon mukaan lakkautettiin 28.2.2002. Taulukossa on vastaavat tiedot 140 toistaiseksi voimassa olleesta matkailu-, leirintä- ja muusta erikoisleimasta. Turusta on mukana vuosina 1988-2011 käytössä ollut Vihermaailma.
27.3.2019

Ahvenanmaan Postin näyttelymerkit

Åland Post eli Ahvenanmaan Posti osallistuu aktiivisesti postimerkkinäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja julkaisee niitä varten omakuvapostimerkkejä ja postikortteja. Posti käyttää ilmausta Mitt frimärke (minun postimerkkini). Kortit näyttävät olevan sellaisia, että niistä saa tehtyä kätevästi maksimikortteja. Luettelo näyttelymerkeistä, -korteista ja -leimoista on Postin sivuilla.
Turussa pidettyihin näyttelyihin on ilmestynyt luettelon mukaan kaikkiaan 11 omakuvapostimerkkiä vuodesta 2008 alkaen. Näyttelyihin sisältyvät laajennettu kerhonäyttely Kevät-Aboex 2009 sekä Aboex 2014. Alla on tämän vuoden Turun Kevät -näyttelyn omakuvamerkki.
21.3.2019

Ensipäivänkohteet saamassa oman näyttelyluokan

Ensipäivänkuori on hyvä keksintö. Siinä on tilaa kertoa postimerkistä lisätietoa, suuremmassa koossa ja myös toisesta näkökulmasta. Jos postimerkki on vanhan sanonnan mukaan pieni taideteos, ensipäivänkuori on tavallaan kehys sen ympärillä. Näihin tarkoituksiin kortti käy yhtä hyvin. Ensipäivänkuoren suunnittelussa aiheeseen liittyvä erikoisleima kuuluu kokonaisuuteen.
Suomen Filatelistiliitto julkaisi postimerkkinäyttelyitä varten vuonna 2014 koesäännöt erityistä ensipäivänluokkaa varten. Säännöissä puhutaan ensipäivänkohteista.
Ensipäivänkohteita ovat tavanomaisten FDC:iden lisäksi esimerkiksi ehiöiden ja leimojen ensipäivänkäytöt. Ensipäivänkuori ja sen sivukuva voivat olla itse tehtyjä. Postimerkin suunnittelijan, siinä esiintyvän tai muun aiheeseen liittyvän henkilön signeeraus on mahdollinen. Kohteiden ei tarvitse olla taksanmukaisia eikä osoitteellisia. Risto Pitkänen kirjoittaa Filatelistissa 2/2019 säännöistä tarkemmin.
Suvi Jalli kertoo ensipäivänkuoren historiasta Postimuseon blogissa. Yksi ensipäivänkuorien keräilyyn erikoistunut yhdistys on vuonna 1955 perustettu 1500 jäsenen American First Day Cover Society.
18.3.2019

Plus-merkki parantaa kirjeiden seurantaa

Paketin lähettäjä on voinut seurata jo pidemmän aikaa lähetyksensä kulkua Postin verkkosivuilta. Tätä varten lähettäjä saa lähetystunnuksen. Myös kirjeessä on saanut seurantapalvelun kirjatussa ja vakuutetussa sekä pika-, postiennakko- ja saantitodistuskirjeessä. Nämä ovat kuitenkin varsin kalliita.
Huhtikuun alkupuolelta tavallisenkin kirjeen ja myös kortin kulkua voi seurata Postin seurantajärjestelmässä. Tämä edellyttää erityisen plus-merkin käyttämistä. Lisäpalvelun oli tarkoitus tulla käyttöön jo 1.3., mutta painatuksessa sattuneen painovirheen vuoksi käyttöönotto on lykkääntynyt. Palvelu on käytössä Suomessa lukuunottamatta Ahvenanmaata.

Plus-merkki kiinnitetään kirjeelle normaalin postimaksun lisäksi. Kirjeen voi jättää kirjelaatikkoon. Kirje ei ole kuitattava, ja lähetystunnuksen perusteella voi vain nähdä, onko se jaettu vastaanottajalle.
Plus-merkit tulevat myyntiin sekä yksittäin että 4, 12 ja 50 kappaleen pakkauksina. Merkki maksaa 1,50 euroa. Jokaisessa on oma seurantakoodinsa, joka pitää muistaa ottaa talteen.
Plus-kirjeeseen sisältyy myös toinen lisäpalvelu. Se luvataan jakaa vastaanottajalle kahden arkipäivän kuluessa. Postilain 15 § mukaan Postilla on velvollisuus jakaa niin sanottuun yleispalveluun kuuluvat kotimaan kirjeet eräin poikkeuksin viimeistään neljäntenä arkipäivänä.
Martti Vihanto
14.3.2019, päivitetty 11.4.

Plus-merkki ilmestyy Postin verkkokaupan mukaan 8.4.
5.4.2019

Posti on lopettanut Plus-merkkipalvelun 1.4. alkaen. Merkkejä voi käyttää tämän jälkeen tavallisen postimerkin tavoin 1,50 euron arvosta vuoden 2024 loppuun saakka.
5.4.2023

Turun Sanomat kertoi miljoonaerän myynnistä

Turun Sanomissa oli sunnuntaina 10.3. näyttävä puolen sivun juttu Hellman-huutokaupasta. Lauantaina oli ollut myynnissä varsin erikoinen Saarisen mallin merkkierä. Lehden verkkosivujen kuvassa laatikoita työnnetään huutokauppasaliin.
Noin sadan kilon erässä oli 1,7 miljoonaa postimerkkiä kolmesta Saarismallin arvosta. Arkit on pakattu yli 70 vuotta sitten, ja ne myytiin suurimmalta osin sinetöitynä. Erän lähtöhinta oli 1000 euroa, ja ostaja sai sen noin 2400 eurolla, johon huutoraha on laskettu mukaan. Jos jokaista arvoa on yhtä paljon, luettelohinta on yli kolme miljoonaa euroa, vesileima-asennosta riippuen enemmänkin.
10.3.2019

Turun Postimerkkikerho 90 vuotta

Turkuun oli suunnitteilla suomenkielinen postimerkkikerho jo vuonna 1922, mutta hanke ei johtanut tulokseen. Vuonna 1929 aikeet onnistuivat, ja perustava kokous pidettiin huhtikuun 3. päivänä. Toiminta kuitenkin sammui, ja vasta vuonna 1938 uudelleen perustamisen jälkeen se saatiin pitävälle pohjalle. Kerhon historiikissa kerrotaan alkuvaiheista tarkemmin, ks. täältä.
Turun Postimerkkikerhon virallisena perustamisvuotena pidettiin pitkään vuotta 1938. Esimerkiksi Aboex-63 oli kerhon 25-vuotisjuhlanäyttely. Alla olevan kuvan jäsenkortissa vuodelta 1945 lukee ”vanhan” kerhon perustamispäivä. Abophilissa 9/1990 on kuvattuna samanlainen jäsenkortti vuodelta 1929 ja historiikissa jäsenkortti vuodelta 1938, kaikissa kääntöpuoli on sama.
6.3.2019

Vuoden ensimmäinen huutokauppa on pulkassa

Huutokaupan myydyt kohteet ovat uusilla omistajilla, ja myymättä jääneet on joko palautettu jättäjille tai odottavat uutta myyntitilaisuutta meklareilla.
Kohteista myytiin kuten yleensäkin reilut 70 %, vaikka huutokauppaan osallistuikin tällä kertaa selvästi vähemmän huutajia kuin aikaisemmin. Kaikki Suomen Punaristikohteet myytiin, samoin rengasmerkit ja esifilatelian kuusi kohdetta. Punaristin keräily näyttäisi olleen vähän alamaissa viime vuodet, mutta nyt näytti joka tapauksessa hyvältä. Klassinen Suomi teki myös hyvin kauppansa, samoin ulkomaiden merkit ja erät.
Postikorteista Turku-kortit ovat kysyttyjä huutokaupasta toiseen, joten niiden keräilijöitä näyttää riittävän. Laivakorttejakin myytiin paljon, mutta oli niitä tarjollakin runsaasti ja useita jäi myymättä. Majakkakortit myytiin paria poikkeusta lukuun ottamatta, ja keräilijät näyttävät olevan henkilöitä, jotka keräävät myös laivakortteja. Venäjän keisarikunnan viimeisen tsaarin Nikolai II:n kortit ovat kysyttyjä ja nekin myytiin kaikki.
Ehkä voi vielä mainita, mikä menee huonommin kaupaksi. Ahvenanmaan merkit, suomalaiset juhlamerkit 1970-luvun jälkeiseltä ajalta ja molempien ensipäivänkuoret samalta ajalta ovat vähän kysyttyjä. Niistä on huutokaupoissa ylitarjontaa, kun aikanaan niitä hankkineet keräilijät ovat lopettaneet tai lopettamassa keräilyään ja niitä tulee siksi runsaasti tarjolle.
Seuraavan, huhtikuussa ilmestyvän lehden huutokauppaa tehdään parhaillaan, mutta siihen palataan tuonnempana.
Juhani Pietilä
27.2.2019

Poste restante -maksut M30 keräilijän olohuoneessa

Kirjepalveluiden käteishinnat muuttuvat 1.3. alkaen. Postin hinnaston mukaan poste restante -palvelu tulee maksulliseksi ja hinta on 3,10 euroa noudolta. Esimerkiksi Belgiassa hinta on 2 euroa lähetykseltä, ja myös lähettäjä voi maksaa sen.
Mikael Collan on pitänyt blogia M30 keräilijän olohuone vuodesta 2013 lähtien. Kirjoituksessa Poste Restante maksu – ulkomaanlähetysten detalji saman vuoden marraskuulta hän toteaa, että palvelusta on peritty maksu useissa maissa useina aikoina. Joissakin tapauksissa postilähetykselle on kiinnitetty maksua vastaava määrä postimerkkejä.
Blogissa on kokemuksia näyttelyistä, huomioita huutokaupoista ja tarinoita mallin 1930 kohteista ja keräilystä. Sinne on kuvattu runsaasti postilähetyksiä ja esitetty niistä tietoja. Mukana on myös kaksiosainen video, jolla Collan käy seikkaperäisesti läpi kokoelmaansa KESFILA 2018 -näyttelyssä. Yhden kehyksen kokoelma esittelee ulkomaan painotuotetaksoja mallin 1930 käyttöajalta.
M30 keräilijän olohuone on verraton tietolähde merkkimallin kerääjille. Siinä on mukavaa luettavaa ja hyödyllistä opittavaa kenelle tahansa postimerkkien ja postihistorian harrastajalle.

Yllä oleva kuva on sivustolta (Mikael Collanin luvalla). Poste restante -lentokirje on lähtenyt Helsingistä 20.5.1957, saapunut Ateenaan 22.5. ja lunastettu 28.5. Kyseessä on sekapostite ja oikeastaan kaksinkertainen sellainen, koska kirjeellä on myös Kreikan postimerkkejä.
Martti Vihanto
27.2.2019

Postin tiedotteen mukaan poste restante -maksun käyttöönottoa lykätään. Posti haluaa odottaa ensin viranomaisten lausuntoja ennen muutoksen toteutusta.
28.2.2019

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on antanut asiassa päätöksen. Se katsoo, että poste restante -palvelun maksullisuus rikkoo postilakia niiden postinsaajien osalta, joille se on ainoa käytössä oleva tapa vastaanottaa postilähetyksiä. Poste restante -osoite rinnastuu silloin tavanomaiseen kotiosoitteeseen.
26.5.2019

Philasearch on maailmanlaajuinen huutokauppasivusto

Maailman eri puolilla järjestetään suuri määrä postimerkkihuutokauppoja, joihin voi jättää tarjouksia netissä. Kaikkia on vaikea seurata, ja ongelmaa ratkaisee Philasearch-sivusto. Sen nettiosoite on www.philasearch.com.
Sivustolle on hyväksytty noin 160 huutokauppahuonetta ja muuta toimijaa. Suomesta näihin kuuluvat Suomen Filateliapalvelu ja Hellman-huutokaupat sekä Ruotsista Philea.
Sivustolla on monipuoliset hakutoiminnot. Niiden avulla löytää esimerkiksi tarjonnassa olevat Suomen leimatut Zeppelin-merkit. Niitä on tällä hetkellä huudettavissa kolme kappaletta, jotka ovat kaikki Hellman-huutokaupasta.
21.2.2019

Puolet kirjeistä leimataan

Filatelisti-lehdessä 1/2019 oli kirjoitus, jossa kerrottiin, että postimerkeillä varustetuista postilähetyksistä leimataan nykyisin vain 70-80 %. Ruuhka-aikoina saattaa leimausten määrä olla vielä vähäisempi.
Minua kiinnosti se, kuinka paljon on leimattuja postimerkkejä siinä postilähetyserässä, jota selvitin. Laskin noin 1400 kuorta, joissa lämpökirjoitinleimoja oli 24 %. Postimerkeistä oli leimattuja 58 % ja leimaamattomia 42 %.
Toisesta erästä en viitsinyt laskea lähetysten määriä, vaan mittasin lähetysnippujen korkeudet. Tällöin sain seuraavat tulokset: lämpökirjoitinleimoja oli 32 %, ja postimerkeistä leimattuja oli 49 % ja leimaamattomia 51 %.
Kummassakaan erässä ei päästy niin suuriin leimattujen määriin kuin Filatelistissa kirjoitettiin.
Raili Alho, Rusko
21.2.2019

Postimerkin Päivä 14.2.2019

Tapahtuma pääkirjastossa onnistui hyvin. Väkeä kävi mukavasti, kokoelmat kiinnostivat ja omakuvapostimerkki myytiin loppuun. Merkkiä tilataan lisää.
18.2.2019

Kerhon myyntitapahtuma 10.2.2019

18.2.2019

Suomi-luettelo Postimuseon nettisivuilla

Netissä on monenlaisia luetteloita vapaasti saatavana, ja Postimuseon postimerkkiselain on yksi tällainen. Selaimesta voi hakea suomalaisia postimerkkejä muun muassa aiheen ja taiteilijan mukaan. Hakusanalla Turku tulee 25 osumaa, joista kolme on kuvassa. Numerointi on Norman ja LAPEn mukaan.
15.2.2019

Pakettikorteilta ei saanut irrottaa postimerkkejä

Pakettilähetyksissä postimerkit kiinnitettiin pitkään osoitekorttiin. Vuodesta 1977 alkaen merkit sai laittaa myös paketille. Asiasta kerrotaan Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä 28/1977, kohdassa 78 §. Vuoden 2019 alusta merkkejä ei käytetä enää ollenkaan.
Kokonaisten pakettiosoitekorttien kerääminen on hankalaa, koska ne jäivät vuosikymmenien ajan postille. Merkkejä ei saanut irrottaa, vaan osoitekortit toimitettiin PLH:lle, missä merkit revittiin irti ja myytiin huutokaupalla. Ostin itsekin joskus tällaista postin sinetöimää kilotavaraa ja etsin laatikoista erityisesti juhlamerkkejä. Huhujen mukaan parhaita jäi matkan varrelle konttoreihin, eivätkä huhut ilmeisesti olleet aivan vääriäkään.
Filatelisteille asia oli kaksipiippuinen. Saaduista paketeista ei saanut postimerkkejä, mutta kiertoon tuli valtava määrä muita merkkejä, jotka olisivat muuten menneet hukkaan.
Sulo Kinnusella oli asiaan selvä kanta, niin kuin varmaan monella muullakin. Hän kirjoittaa Suomen Postimerkkilehdessä 5-6/1924, että ansaitsisi 800-1000 markkaa vuodessa, jos merkit vain saisi irrottaa. ”Tuolla määrällä Postihallitus siis suvaitsee allekirjoittanutta vuosittain verottaa ilman että tiedän kenen hyväksi ja millä oikeudella.” Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan summa vastaa noin 300 euroa.

Tuomas Juvonen on laatinut Postihistoriallisen yhdistyksen kotisivuille yhteenvedon Blanketin n:o 1 alustava luokittelu. Yllä on siitä yhden pakettiosoitekortin kuva (Tuomas Juvosen luvalla). Juvonen pyytää lähettämään tulkintoja ja havaintoja yhteenvedosta, yhteystiedot ovat sivuilla.
Martti Vihanto
8.2.2019

Matti Nykäsen postimerkkiä jonotetaan

Yle Areena (5 min)
8.2.2019

Yhdysvaltojen ikuisuuspostimerkit

Ikimerkeistä on ollut viime aikoina keskustelua, kun niitä ei voi enää käyttää pakettien postitukseen. Suomessa ikimerkkejä on julkaistu vuodesta 1992, Yhdysvalloissa USPS:n mukaan 2007 alkaen. Siellä niistä käytetään nimitystä forever stamp. Enintään unssin painoisen kotimaan kirjeen ”ikuisuusmerkki” maksaa 50 senttiä.
Sain tammikuun alussa postikortin, jossa on näitä kaksi kappaletta sekä lisämerkit, yhteensä 1,15 dollaria. Tuon verran maksaisi global forever stamp. Kortin postimaksu kotimaahan on 35 senttiä, eli aika lailla vähemmän. Suomessa taksa on dollareissa noin 1,70.
Martti Vihanto
1.2.2019

Postimerkin Päivän omakuvamerkki ja postikortti

Postimerkin Päivänä 14.2. tulee myyntiin Turun Postimerkkikerhon teettämä omakuvapostimerkki. Sen painos on 100 kappaletta. Merkissä on Seppo Louhivuoren ottama kuva Turun Apteekkimuseon sisäänkäynnistä Qwenselin talossa Aurajokirannassa. Kuva on myös Suomen Filatelistiliiton kerholle painattamassa kuvapostikortissa nro 2019/18.
26.1.2019

Kysymys Waasan siltaleimasta

Onko ns. Vaasan mallin (1918) käyttöaikana ollut käytössä leima, jossa on WAASA - WASA. En muista koskaan nähneeni, että suomenkielisessä nimessä on tupla W. Voisiko kuvan leima olla väärenne?
Rainer Sjöholm, Turku
24.1.2019

Kyseinen leima voi olla aitokin, koska se on ollut käytössä jo ainakin 21.12.1917 lähtien 7.2.1925 saakka. Leiman päiväyksen mukaan leimaus olisi tehty perjantaina, joka on mahdollinen, koska silloin postikonttori on ollut avoinna. Toki leimaus on voitu tehdä myös taaksepäin käännetyin päiväyksin, mitä en pysty kuvan perusteella selvittämään.
Kari Lehtonen, Vaajakoski
Suomen Filatelistiliiton hyväksymä mallin 1918 aitouttaja
25.1.2019

Ohessa joitakin näytteitä nurkistani.
Hannu Elo, Tampere
25.1.2019