Abophil Postimerkkilehti
ISSN 2737-0321
1.9.–31.12.2021
Turun Postimerkkikerhon äänenkannattaja Abophil postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu
31.12.2021
Abophilin arkistossa pian 300 kirjoitusta
Turun Postimerkkikerho ryhtyi keväällä digitoimaan Abophilin paperilehden kirjoituksia ja julkaisemaan niitä kotisivuillaan. Kirjoituksia on Abophilin arkistossa nyt noin 280 vuosilta 1990–2020. Tavoitteena on tuoda lehdessä vuosien mittaan julkaistu tieto tämän päivän keräilijöiden käyttöön. Runsaasti ladattuja ovat muun muassa leimamerkkejä käsittelevät sekä Jukka Sarkin kirjoitukset modernin Suomen erikoisuuksista. Abophilin arkisto on ainakin toistaiseksi vapaasti kaikkien luettavissa. Digitointiprojekti jatkuu ensi vuonna. #45
30.12.2021
Jari Majander kirjoittaa erikoisista postimerkeistä Aihefilatelistin uusimmassa numerossa 4/2021 ja esittää niistä myös laajan luettelon. Lehden kansikuvassa Aihefilatelistien Facebook-sivuilta on postimerkkejä, jotka ovat metallifoliolla, kirjotulla kankaalla, 120 vuotta vanhalla kuusipuulla ja läpinäkyvällä muovikalvolla. Suomen erikoisuuksista mainitaan muun muassa vuoden 2018 ilmastonmuutospienoisarkin termokromaattinen eli lämpöherkkä painatus. Kirjoituksen yhtenä lähteenä on Philaquely Moi -sivusto. #46
26.12.2021
Missä rakennus sijaitsee?
Jaakko Pietilä lähetti Abophilin toimitukseen uudenvuodenkortin, joka on lähetetty Turusta Trosaan Ruotsiin. Kortti on päivätty aatonaattona 1905 ja postitettu kahdella venäläisellä 2 kopeekan postimerkillä. Onkohan rakennus Turusta? #47
18.12.2021
Eliel Saarisen luonnos eduskuntataloksi postikortilla
Martti VihantoSuomen kansanedustuslaitos uudistettiin kymmenen vuotta ennen itsenäistymistä tavalla, joka oli tuon ajan mittapuilla radikaali. Nelikamarisesta säätyedustuksesta siirryttiin yksikamariseen eduskuntaan, ja äänioikeutettujen määrä kasvoi hetkessä lähes kymmenkertaiseksi.
Eduskunta kokoontui ensimmäiseen täysistuntoon 23.5.1907, ja päivälleen 50 vuotta myöhemmin ilmestyi Lex-postimerkki. Pian päätettiin järjestää suunnittelukilpailu eduskuntatalosta, ja voittajaksi tuli vuonna 1908 Eliel Saarisen ehdotus.
Jaakko Pietilä lähetti Abophilin toimitukseen kuvan postikortista, jolla on luonnoskuva Saarisen ehdotuksesta. Kortilta tämä ei käy ilmi, vaan siinä lukee ”Uusi eduskuntatalo”. Kortti on päivätty 22.7.1910, osoitettu Berliiniin, postitettu taksanmukaisella 4 kopeekan postimerkillä ja leimattu Helsingissä 23.7. Keisari Nikolai II oli silloin jo hylännyt Saarisen ehdotuksen liian mahtipontisena. Onko muilla havaintoja kortista ja sen käyttöajasta?
Postikortin valmistaja on hampurilainen Knackstedt & Näther. Pietilä kertoo, että firma on tehnyt sadoittain paikkakuntakortteja eri puolilta Suomea. Korteissa on aika usein kirjoitusvirheitä kuten Turko tai Lathi, ja joskus kuvan teksti on kokonaan väärin. Tällaista sattui, kun kortit painettiin ulkomailla eikä niiden tekstiä tarkastettu paikan päällä.
Saarisen luonnoskuva eduskuntatalosta on myös hänen 100-vuotismuistomerkillään vuonna 1973. Saarisen ehdotuksesta sekä tuotannosta laajemminkin kerrotaan Ylen Kulttuuricocktail-kirjoituksessa vuodelta 2017.
Erilaisten vaiheiden jälkeen nykyinen, J. S. Sirénin suunnittelema eduskuntatalo valmistui vuonna 1931. Se on kuvattuna heti seuraavan vuoden ensimmäisenä päivänä ilmestyneellä Punaisen Ristin postimerkillä.
Eduskuntatalo on myös 40 pennin käyttömerkillä, jonka ensipäivä oli ensimmäisessä Aboex-näyttelyssä vuonna 1963. Merkki soveltui muun muassa kolmannen painoluokan paikalliskirjeeseen vajaan kolmen kuukauden ajan, kunnes postilähetyslaji lopetettiin 1.7. alkaen. Onko kenelläkään sellaisesta havaintoa? #49
29.9.2023
Mallin 1917 käyttömerkkisarjan merkit perustuvat Eliel Saarisen piirrokseen. Tapio Lindholm julkaisi vuosina 1992–98 Abophilissa 27-osaisen kirjoitussarjan, jossa käsitellään myös Saarisen mallin käyttöajan postitaksoja. Kirjoitukset ovat luettavissa Abophilin arkistossa. Martti Vihanto kirjoittaa Saarismallin tiheähampaisen 10 pennin vihreän löydöistä Abophilissa toissa vuonna. Kirjoitus on julkaistu myös Filatelistissa 8/2021 (luettavissa liiton jäsensivuilla).
14.12.2021
Lauri Väätäinen kertoo Filatelistin uusimmassa numerossa 8/2021 keräilystään otsikolla ”Tapaus X, harmiton otus vai hullu keräilijä?” Samanniminen, hiukan kieli poskessa laadittu kokoelma on Kuopion Filatelistikerhon sivuilla. Kuvan lunastuskirje on vuosina 1998–99 julkaistusta malli 1975 -kirjoitussarjasta, joka on luettavissa Abophilin arkistossa. Väätäinen oli Yleismerkit m/1975 käsikirjassa (Suomen Filateliapalvelu 2009) työryhmän vetäjä. #50
12.12.2021
Suomen Filatelistiliitto on julkaissut Facebook-sivuillaan keväästä alkaen säännöllisesti yleistajuisia kirjoituksia postimerkkeilyn eri alueilta. Uusimman aiheena ovat postituoreet ikimerkit sijoituskohteena. Ensimmäiset ilmestyivät vuonna 1992, ja toisen luokan merkki maksoi 1,60 markkaa, nykyrahassa 0,40 euroa. Tällä hetkellä kotimaan ikimerkki maksaa 1,85 euroa, ja inflaatiokin huomioiden tuotto on melkoinen. Lue koko kirjoitus. #51
7.12.2021
Jukka Sarkki kirjoittaa Aihefilatelistin numeroissa 2 ja 3 siirtomaa-ajan rautateistä Afrikassa. Kuvatuissa postimerkeissä on runsaasti yksityiskohtia maanosan erikoisesta rataverkostosta. Lehden kansikuvassa Aihefilatelistien Facebook-sivuilta alin postimerkki on rataosalta, jonka avulla päästiin ohittamaan Kongo-joen putoukset. #52
2.12.2021
Ahvenanmaan maakuntapäivät kokoontuivat ensimmäisen kerran 9.6.1922. Itsehallinto täyttää ensi vuonna 100 vuotta, ja Åland Post julkaisee kansallispäivänä 9.6. kesäaiheisen pienoisarkin, jossa saarimaakunta näyttäytyy vanhan tutun ja uuden nykyaikaisen välillä. Alla olevan kuvan postimerkissä ensi vuoden julkaisuohjelmasta aiheena on frisbeegolf. #53
1.12.2021
Sanna Oikarinen kirjoittaa Postimuseon blogissa 23.11. suomalaisista omakuvapostimerkeistä ja niiden historiasta. Ensimmäiset nykymuotoiset omakuvamerkit Posti julkaisi vuonna 2003, ja aluksi vain yrityksillä oli mahdollisuus teettää niiden kehyksiin omia kuvia. Tällaiset yritysmerkit herättivät postimerkkeilijöiden keskuudessa polemiikkia muun muassa sen vuoksi, että ne eivät olleet yleisesti saatavilla eikä niistä ollut luetteloa. Kuvassa on blogista Paraisten Filatelistien teettämä postikortti vuodelta 2017.Turun Postimerkkikerho on julkaissut vuodesta 2004 alkaen 34 omakuvapostimerkkiä. Luettelo niistä on täällä. #54
28.11.2021
Liiton aluetapaaminen Turussa herätti ideoita
Martti VihantoSuomen Filatelistiliitto on järjestänyt viime vuodesta lähtien aluetapaamisia liiton ja sen jäsenkerhojen välisen vuoropuhelun vahvistamiseksi. Lounais-Suomen alueen tapaaminen oli 20.11. Turussa. Siihen osallistuivat Matti Lempiäinen ja Pekka Klemi kerhostamme sekä edustajat Paraisten Filatelisteista ja Åbo Frimärkssamlareföreningistä. Liiton puolelta mukana olivat puheenjohtaja Petteri Hannula sekä kaksi muuta hallituksen jäsentä.
Aluetapaamisten tavoitteena on kerätä jäsenkerhoissa esille tulevia ideoita ja ajatuksia liiton toiminnan kehittämiseen. Aiheina ovat erityisesti, millaisia uusia jäsenpalveluja kerhot haluaisivat omaan toimintaansa ja nykyisille jäsenille, sekä miten liitto voisi auttaa kerhoja saamaan uusia jäseniä.
Esitelmät ovat Turun Postimerkkikerhossa, ja varmaan monissa muissakin, tärkeä osa kokousohjelmaa. Niihin pyritään saamaan vaihtelua niin, että mukana on selkeän filateelisia, laajemmin yleissivistäviä sekä muun tyyppisiä aiheita. Esitelmöitsijöiden ei tarvitse olla fyysisesti läsnä kokouksessa, vaan esitys voidaan järjestää etäyhteyden kautta. Esitelmiä, koulutustilaisuuksia ja seminaareja tarvitaan myös muissa kerhon tilaisuuksissa kuten kevätnäyttelyssä.
Liitolla on eri asiantuntija-aloilta noin 30 luennoitsijaa, jotka käyvät kerhojen kokouksissa pitämässä esitelmiä. Liitto myös korvaa luennoitsijoiden matkakustannuksia. Luennoitsijapalvelua ei tunneta kerhoissa välttämättä kovin hyvin. Tiedotusta olisikin hyvä lisätä, ja henkilöesittelyt Filatelistissa on tähän yksi keino. Diaesitysten ja striimausten taltiointia liiton verkkosivuille voitaisiin harkita.
Sosiaalinen media, internet laajemmin ja sähköiset välineet ylipäätään ovat nykypäivänä oleellinen osa myös postimerkkeilyä ja sen yhdistystoimintaa. Aluetapaamisessa tulivat esille liiton järjestämät etäluennot omilla sivuillaan, Filatelistin muuttaminen verkkolehdeksi sekä sähköisen hakemiston laatiminen lehden sisällöstä.
Kerhojen toiminnassa tulee vastaan paljon käytännön kysymyksiä, jotka ovat kaikille yhteisiä. Miten kerhonäyttely järjestetään? Miten etäkokous saadaan sujumaan? Liitto olisi avuksi laatimalla tällaisista asioista yleisohjeita ja neuvopankkeja. Viimeisimpänä liiton sivuille on lisätty suositus Kerhon uusi tuleva jäsen, jossa kerrotaan muun muassa uuden jäsenen vastaanottamisesta tämän ensimmäiseen kokoukseen. Kerhot voisivat myös keskenään jakaa kokemuksia ja antaa vertaistukea esimerkiksi kokoustilojen etsinnässä.
Lounais-Suomen aluetapaamisessa keskusteltiin vielä kerhon ja liiton toiminnan laajentamisesta postimerkkien ja postikorttien keräilyn ulkopuolelle. Tällaisia piirejä ovat esimerkiksi pienoisrautateiden, viinien, exlibristen ja sukututkimuksen harrastajat. Laajentuminen olisi sikälikin luontevaa, että avoin filatelia on yksi postimerkkinäyttelyiden kilpailuluokista. #55
27.11.2021
Postin tiedotteen mukaan myös Lahdessa otetaan käyttöön jouluaiheinen erikoisleima. Sen saa joulutervehdyksiin, jotka on jätetty 1.–18.12. välisenä aikana Vapaudenkatu 6:ssa sijaitsevaan kirjelaatikkoon. #56
27.11.2021
Kotiseutukokoelmassa vain postimerkkejä
Martti VihantoKotiseutukeräily ymmärretään yleisesti postihistoriakeräilyn yhdeksi muodoksi. Jarmo Nousiainen esittää #postimerkkeilija-verkkolehdessä 24.11. toisenlaisen tavan laatia kotiseutukokoelma. Siinä olisi pelkästään postimerkkejä, jotka liittyvät hänen esimerkissään eri tavoin Ylä-Savon alueeseen.
Petteri Hannula luettelee julkaisussa Paikallispostihistoriallisen kokoelman laadinta (2019) kotiseutukokoelman neljä materiaalilaajuutta. Näihin sisältyvät muun muassa postileimat ja kuvapostikortit. Irtomerkkejä ei mainita erikseen, ja julkaisussa esimerkkinä käytetyn Karjaa-kokoelman kaikki postimerkit ovat postilähetyksillä tai vastaavilla.
Postihistoriallisen yhdistyksen sivuilla postihistoria jaetaan kertovan postihistorian, leimakeräilyn ja kotiseutukeräilyn osa-alueisiin. Kaarlo Hirvikoski kirjoittaa kirjassa Postihistoriallinen kokoelma (2003), että hänen mielestään paikallisten postiolojen ja postipalvelujen kehityksen kuvaaminen on samaa kuin kotiseutukokoelma. Se voi ja osin sen pitääkin sisältää muun muassa aluetta koskevia kiertokirjeitä ja karttoja, ja se alkaa usein leimakokoelman pohjalta. Hän jatkaa toteamalla, että esimerkiksi pääkaupungin postipalvelujen tutkimus on katsottava ansiokkaammaksi kuin pienemmän paikkakunnan vastaava tutkimus.
Suomen Filatelistiliiton julkaisemassa Postimerkkeilijän Abckiriassa (2015) ollaan samoilla linjoilla. Kokoelmalajien esittelyssä kotiseutukokoelmasta kerrotaan ensimmäiseksi, että postihistorian osastossa on jo useamman vuosikymmenen ajan ollut esillä kokoelmia, jotka on laadittu tietyn maantieteellisen alueen materiaalista. Kirja samoin kuin aiemmin mainittu Hannulan kokoelmanrakentamisopas ovat luettavissa liiton jäsensivuilla.
Jokainen keräilijä laatii itselleen sellaisen kokoelman ja sellaisilla periaatteilla kuin haluaa. Jos on mitalitavoitteita postimerkkinäyttelyiden kilpailuluokissa, niiden arvostelusäännöt kannattaa ottaa huomioon. Nousiaisen ajatus kotiseutukokoelmasta on joka tapauksessa virkistävä ja innostaa laatimaan samanlaisen omasta kotiseudustaan.
Kerhon kotisivuilla on luettelo Suomessa ilmestyneistä Turku-aiheisista postimerkeistä. Pelkästään Turun tuomiokirkosta ja sen lähiympäristöstä saa rakennetuksi kiinnostavan tarinan ja pienen kokoelman. #57
Kirjoitus julkaistaan myös #postimerkkeilija-verkkolehdessä
24.11.2021
Suomalainen Lautapelit.fi Oy harjoittaa lautapelien maahantuontia ja myyntiä, ja sen valikoimissa on myös palapelejä. Facebook-ryhmässä Suomen filatelistit Mikael Joronen kertoi 1000 kappaleen palapelistä, jonka aiheena ovat suomalaiset postimerkit. Merkit on valinnut Harri Kuusisto postimerkkiliike Merkki-Albertista. #5823.11.2021
Postin velvollisuus oli leimata kirjeet
Martti Vihanto Keräilijöitä on puhuttanut pitkään Postin käytäntö jättää suuri osa postimerkeillä varustetuista postilähetyksistä leimaamatta. Tarkoituksena leimauksen ohittamisella on nopeuttaa lähetysten käsittelyä ja päästä yleispalveluvelvoitteen edellyttämään kulkunopeuteen. Asiat olivat toisin 120 vuotta sitten.
Tapio Hakoniemi julkaisi Suomen filatelistit -Facebook-ryhmässä 21.11. katkelman Postihallituksen kiertokirjeen liitteestä lokakuulta 1902. Postintarkastaja oli pitänyt Karjaan postitoimituksessa tarkastuksen huhtikuussa ja tehnyt muistutuksia ”eräistä postitoimituksessa vallitsevista epäjärjestyksistä”.
Asemapäällikkö sai muistutusten perusteella huomautuksen, että saapuneita lähetyksiä ei saa millään ehdoilla antaa ulos yleisölle ennen kuin ne on ehditty leimata. Kiertokirjeessä kehotetaan muistamaan, että ”kirjeiden leimaaminen on postilaitoksen pääasiallisimpia velvollisuuksia yleisöä ja itseänsä kohtaan.”
Filatelistissa 1/2019 kerrotaan, että Postin mukaan leimattujen lähetysten osuus on noussut 70–80 prosenttiin. Lehti on luettavissa liiton jäsensivuilla. Raili Alho kirjoittaa kerhon kotisivujen blogissa 21.2.2019 kahdesta suuresta postilähetyserästä, joista hän laski leimattujen osuudet. Nämä olivat 58 ja 49 prosenttia. Keräilyuutisissa 1/2021 kerrotaan, että Suomen Filateliapalvelun saamista postimerkillisistä lähetyksistä noin 25 prosenttia saapuu leimattuna.
Ajat muuttuvat ja samalla Postille asetetut vaatimukset sekä postimerkkien keräilyn periaatteet. Postituoreet tarramerkit ovat etenkin yksittäin hankalia esittää esimerkiksi aihekokoelmassa. Ohileimatut soveltuvat sen sijaan hyvin ja ainakin paremmin kuin leiman peittämät merkit.
Irtomerkistä on jälkeenpäin mahdotonta sanoa, onko se käytetty leimaton vai käyttämätön liimaton. Jälkimmäisille on klassisen filatelian kohteista usein oma hintasarakkeensa luetteloissa. Mikään ei estä myös ohileimattujen hinnoittelua erikseen. Huutokaupoista ostetaan paljon ohileimattuja merkkejä, ja yhtenä syynä on varmaankin niiden keräily postituoreiden ja leimattujen sijaan. #59
2.12.2021
Kirjoituksessa on arvioita siitä, kuinka suuri osa postimerkillä varustetuista postilähetyksistä jää tai jätetään Suomessa nykyään leimaamatta. Raili Alhon kahdessa postilähetyserässä osuudet olivat 42 ja 51 prosenttia. Tänä syksynä saapuneista noin 1000 kuoresta hän laski osuudeksi 44 prosenttia eli suunnilleen samoissa lukemissa ollaan. Isoissa C4-kuorissa ohileimattuja oli enemmän kuin pienemmissä.
18.12.2021
Raili Alho kertoo, että uudessa yli 3400 kuoren erässä C4-kokoisista ohileimattuja oli 60 ja pienemmistä 32 prosenttia.
17.11.2021
POST Luxembourg julkaisi 16.11. kolmimerkkisen keräilyaiheisen postimerkkisarjan. Yhtenä on samppanja- ja muiden kuohuviinipullojen metallikapselien keräily, joka on ainakin ranskan kielessä placomusophilie. Colnect-sivustolla on luettelo kapseleista. #60
17.11.2021
Kerhon vaalikokous
Kerhon vaalikokouksessa 15.11. valittiin ensi vuodelle puheenjohtajaksi Matti Lempiäinen, ja myös johtokunnan muut jäsenet jatkavat. Muissa toimihenkilöissä tapahtui joitakin muutoksia. Kokouksessa vahvistettiin vuodelle 2022 toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. Jäsenmaksu pysyy ennallaan 30 eurossa. #6115.11.2021
Juha Valtonen kirjoittaa Keräilyuutisten uusimmassa numerossa 4/2021 muun muassa joulumerkeistä. Ensimmäinen varsinainen, joulukortteihin tarkoitettu joulumerkki ilmestyi Suomessa vuonna 1912. Joulumerkkien suosio vähitellen väheni, kun Posti alkoi julkaista vuodesta 1973 alkaen joulupostimerkkejä ja tuberkuloosi saatiin Suomessa voitettua. Viimeiset joulumerkit ilmestyivät vuonna 2007. Eniten joulumerkkejä on suunnitellut Martta Wendelin. #6212.11.2021
Saksan posti on julkaissut postimerkin päivän postimerkin vuosittain vuodesta 2004 alkaen ja lukuisia kertoja tätä ennenkin. Tämän vuoden aiheena on osakuva vuonna 1847 Mauritiukselta Ranskaan lähetetystä kirjeestä, joka tunnetaan nimellä Bordeaux Cover.Kirjeellä on Mauritiuksen ensimmäiset kaksi postimerkkiä. Nämä Post Office -julkaisut kuuluvat irtomerkkeinäkin maailman harvinaisimpiin. Huutokauppahuone David Feldman SA kertoo sivuillaan kirjeestä ja sen historiasta. #63
9.11.2021
Filatelistin uusimman numeron 7/2021 pääkirjoituksessa pohditaan lehden digitalisointia. Liiton hallituksen jäsen Pekka Nuikki on pääkirjoituksen mukaan esittänyt ajatuksen, että painettu lehti lakkautetaan ja tilalle tulee sähköinen lehti. Verkkomediaa tehdään eri tavalla kuin perinteistä printtimediaa, ja se tarjoaa myös kokonaan uusia mahdollisuuksia kuten sisäisten ja ulkoisten linkitysten käytön. Verkossa toimiminen edistää myös yhteistyökumppanien saamista. #643.11.2021
Uusi LAPE 2022 -postimerkkiluettelo ilmestyy marraskuussa. Siinä on Suomen ja Ahvenanmaan lisäksi mm. Viron postimerkkien luettelointi. Luettelon laajuus on lähes 500 sivua. #653.11.2021
Åland Post on julkaissut omakuvapostimerkkejä postimerkkinäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla vuodesta 2008 alkaen. Luettelo näyttelymerkeistä sekä postikorteista ja erikoisleimoista vuoteen 2017 on Postin sivuilla. Peruuntuneen Turun Kevät 2019 -näyttelyn omakuvamerkkiä ja maksimikorttia on edelleen saatavana vuosipakkauksissa. #66
2.11.2021
Yhdysvaltain posti USPS on julkistanut ensi vuoden alustavan julkaisuohjelman. Siihen sisältyy viiden postimerkin sarja 1960–70-lukujen taitteen autoja, mm. Ford Mustang ja Chevrolet Camaro. Elokuvassa Vanishing Point vuodelta 1971 valkoinen Dodge Challenger R/T hurjastelee San Franciscoon. Filmauksissa käytettiin IMDb:n mukaan kahdeksaa autoa. #67
27.10.2021
Eurooppalaisten postioperaattoreiden järjestö PostEurop on valinnut vuoden kauneimman Europa-merkin vuodesta 2002 lähtien. Tänä vuonna Europa-merkkien yhteisenä teemana olivat uhanalaiset eläimet. Voittaja on Puolan posti Poczta Polska ilvestä esittävällä postimerkillä. Åland Post ja sen viitasammakkoaiheinen merkki tulivat kilpailussa toiseksi. Asiasta uutisoi #postimerkkeilija.Luettelo Europa-merkeistä on europa-stamps.blogspot-sivustolla. #68
27.10.2021, lisäys 12.12.
Maailman ensimmäinen postimerkki Black Penny ilmestyi toukokuussa 1840. Ajoitettavissa olevista varhaisin tunnettu on käyttämätön merkki 10.4. päivätyllä asiakirjalla. Tämä tulee myyntiin huutokaupassa, jonka Sotheby’s järjestää joulukuussa. Asiakirjalla on merkintöjä, joita parlamentin jäsen Robert Wallace on kirjoittanut käsin, ja siinä on myös Mulready-ehiön koepainos. Arviohinta on 4–6 miljoonaa puntaa. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat. Lisäys: kohde jäi Linn’s Stamp News -uutissivuston mukaan myymättä. #6923.10.2021
Linkkejä verkkosivustoihin on lisätty Suomen Filatelistiliiton sivuille. Painettua postimerkkeilyyn liittyvää aineistoa on saatavilla kasvavassa määrin myös sähköisenä, ja lähteinä mainitaan mm. Tilastokeskuksen postitilastot, laaja hakutietokanta Finna ja Abophilin arkisto. Kuvassa alempana Tilastokeskuksen sivuilta on postilaitoksen vuoden 1890 toimintakertomuksen kansilehti.Kerhon kotisivujen linkkikokoelma löytyy valikon Linkit-kohdasta. Tietoja puuttuvista linkeistä voi lähettää toimitukseen. #70
20.10.2021
Posti julkaisi syyskuussa kahdeksan rullapostimerkin sarjan, jonka aiheena ovat suomalaiset klassikkomaalaukset. Suunnitelmana on ilmeisesti julkaista jatkoa, sillä Taideaarteet-kampanjassa 20.10.–7.11. Posti pyytää uusia ehdotuksia klassikkoteoksista. Palkintona on mm. Museokortti. #71
20.10.2021
Seppo Laaksonen tarkastelee Suomen Postimerkkilehden uusimmassa numerossa 5/2021 postimerkkien ulkomaisen vaihdon valtiollista kontrollia. Vaihto oli säänneltyä esimerkiksi DDR:ssä ja 1940-luvulla myös Suomessa.Jukka Sarkki kirjoittaa Suomen tapauksesta Abophilissa 3/1995. Hän mainitsee Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen postimerkkien tuonti- ja vientikiellosta 105/1941, jossa on määräykset menettelytavoista. Kuvassa Abophilista on Suomen Filatelistiliiton tarkastusleima sekä Elis Lundmarkin ja Harry Wallin nimikirjoitukset. #72
18.10.2021
Vuoden 2016 Pohjola-merkkien yhteisenä teemana oli pohjoismainen ruokakulttuuri. Suomen karjalanpiirakka-aiheinen merkki ilmestyi 22.1. ja MTV:n uutisissa sitä arvioitiin loppukevennyksessä kahta päivää aikaisemmin. Klippi Kiistelty postimerkki on katsottavissa MTV:n sivuilla.Kuva on europa-stamps.blogspot.com-sivustolta. Siellä on tietoa ja kuvia muistakin yhteisjulkaisuista kuten Europa-merkeistä. Sivuston mukaan vuoden 2016 Pohjola-merkkejä on kaikkiaan yksitoista. Esimerkiksi Norja julkaisi kaksi postimerkkiä, joista toisen aiheena on punajuuririsotto lisukkeineen. #73
15.10.2021
Posti julkaisee 3.11. kolme joulupostimerkkiä, jotka on suunnitellut Klaus Welp. Yhden aiheena on punatulkku, joka esiintyy myös Viron toisella tämän vuoden joulupostimerkillä. #75
15.10.2021
Kutsu vaalikokoukseen 15.11.
Turun Postimerkkikerhon johtokunta kutsuu kerhon jäsenet vaalikokoukseen maanantaina 15.11. Aika ja paikka ovat täällä. Kokouksessa valitaan sääntöjen 11 § mukaisesti vuodelle 2022 puheenjohtaja, muut johtokunnan jäsenet, toiminnantarkastaja sekä muut toimihenkilöt. Kokouksessa vahvistetaan myös vuodelle 2022 toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus. #7615.10.2021
Lokakuun Hellman Huutokauppa oli kohdemäärältään suurin tähän asti järjestetyistä. Noin kolmasosa oli suuria laatikkoeriä, ja tarjolla oli runsaasti pilkkomattomia kokoelmia.Ulkomaiset huutajat olivat erityisen aktiivisia Unkarin kohteiden myynnin ajan. Unkarin kahden ensimmäisen julkaisusarjan 1871 näyttelykokoelma oli jaettu kahteen osaan, joista jälkimmäinen saavutti 11200 euron hinnan. Tämä oli koko huutokaupan korkein tulos. Alempana on lehti kokoelmasta.
Huutokaupan toiseksi kallein kohde oli Suomen herttua Juhanan vuonna 1584 allekirjoittama kirje Jussi Tuorin näyttelykokoelmasta. #77
14.10.2021
Kunniamerkit eivät ole aivan tavanomainen aihe eri maiden postimerkeissä. Lassi Kaipainen mainitsee Keräilyn Maailma -lehden 1/2000 kirjoituksessaan mm. Victorian (1900), Angolan (1967) ja Englannin (1990) postimerkkijulkaisut. Neuvostoliiton vuonna 1943 alkaneessa moniosaisessa sarjassa ilmestyi yli 50 kunniamerkkiaiheista merkkiä.Suomessa kunniamerkkejä lienee vain sivuaiheena. Esimerkkinä on 1. luokan Mannerheim-risti vuoden 1952 Punaisen Ristin sarjassa. Kuvan postimerkki Postimuseon postimerkkiselaimesta on vuodelta 2017. #78
13.10.2021
Helsingin joululeima on käytössä 1.–16.12. Erikoisleiman ennakkotilausohjeet ovat Postin leimaselaimessa. #79
13.10.2021
Osuuksia Brittiläisen Guianan yhden sentin magentanpunaiseen postimerkkiin vuodelta 1856 aletaan myydä marraskuussa. One Cent Magenta oli huutokaupassa, jonka Sotheby’s järjesti kesäkuussa. Sen osti 8,3 miljoonan dollarin hintaan Stanley Gibbons, joka on päättänyt jakaa merkin omistuksen.Osuuksia myydään enintään 100000 kappaletta. Merkki jää fyysisesti Stanley Gibbonsin haltuun, mutta omistuksensa määrä riippuu osuuksien kysynnästä. Kuva on Postimuseon sivuilta. #80
8.10.2021
Saarismallin 10 pennin tiheähampaisia löytöjä
Martti Vihanto HellmanLIVE-huutokaupassa myytiin tänään Saarisen mallin 10 pennin vihreä postimerkki, joka on yhtaikaa sekä tiheähampainen että käyttämätön. Hinnaksi tuli 5600 euroa (ilman 22 prosentin huutorahaa). Kohteen lähtöhinta oli 3000 euroa.
Saarismallin 10 pennin vihreä julkaistiin noin 100 vuotta sitten. Tiheähampaisen historia alkaa puolivälissä noin 50 vuotta myöhemmin.
Kun Suomen postimerkkien käsikirjan osa III valmistui loppuvuodesta 1968, vihreää 10 pennin merkkiä tunnettiin vain harvalla 14 1/4 : 14 -hammasteella. Käsikirjan kaikki seitsemän osaa ovat luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.
Merkki julkaistiin huhtikuussa 1920 ja se vastasi muun muassa ulkomaan painotuotteen taksaa 50 grammaan asti. Taksa nousi 30 penniin 1.2.1921 ja noin viikko tämän jälkeen merkistä ilmestyi vastaava lisäpainama. Väri pysyi vihreänä Maailman postiliiton UPUn värimääräysten mukaisesti.
Ensimmäinen tiheähampainen 14 1/4 : 14 3/4 -hammasteella löydettiin Karhunhampaan marraskuun numeron 4/1969 mukaan saman vuoden keväällä. A-hammastuksessa hampaita on pitkällä sivulla 17 ja tiheämmässä B-hammastuksessa 18, eli kovin suuresta erosta ei ole ainakaan maallikon silmissä kysymys.
Eliel Saarisen ehdotteissa hampaita on vain 16. Kuvia niistä on Seppo Evinsalon kirjoituksessa Suomen Postimerkkilehdessä 5/2016. Bernin arkeista on Mika Heinosen kirjoitus Abophilissa 2/2002.
Karhunhampaassa kerrotaan edelleen, että 10 pennin tiheähampaisia oli löytynyt kaksi lisää. Toisen löytäjä oli pikkupoika, joka tuli Tampereella näyttämään merkkiä sikäläiselle kauppiaalle kysellen samalla sen hintaa.
Suomen Postimerkkilehden huhtikuun numerossa 4/1969 spekuloidaan hammasteen mahdollista syntyhistoriaa. Kirjoituksessa mainittu Anton Salmenkylä olettaa, että arvattavasti johonkin postitoimistoon oli joutunut hammastamattomia arkkeja, ja järjestykseen taipuvainen postimestari oli palauttanut ne hammastettavaksi. Käytössä on ollut tiheämpää hammastusta rei’ittävä vanha kone, ja merkit ovat saaneet poikkeuksellisen hammastuksen.
Salmenkylä on yksi käsikirjan Saarismalliosuuden kirjoittajista. Käsikirjassa esitetään 50 pennin tiheähampaisen osalta samanlaista otaksumaa, kysymysmerkein varustettuna.
Nimimerkki O. S. (Osmo Seppänen?) toteaa Philatelia Fennican huhtikuun numerossa 4/1971, että merkin hinnoittelu luetteloissa vaikuttaa jokseenkin sattumanvaraiselta. Hiljattain oli kirjoittajan mukaan löytynyt Turussa leimattu merkki massasta, joka oli myyty Hämeenlinnan Postimerkkikerhon huutokaupassa. Tästä kertoo myös Lauri Poropudas kerhon 80-vuotishistoriikissa (2017).
Mikko Ossa arvioi Abophilissa 2/1980, että merkkiä tunnetaan vajaat kymmenen kappaletta. Kirjoitus jatkuu ja siinä kerrotaan, että määrä on tästä vielä kasvanut. Eräs helsinkiläinen filatelisti oli nimittäin löytänyt massaerästä kahdeksan merkkiä, jotka ovat leimojen perusteella muodostaneet aikoinaan kaksi nelilöä, ja jotka on leimattu Kuusjärvellä.
Kirjoituksen lopussa todetaan: ”Lisää niitä varmasti vielä tulee tunnetuksi, kunhan kaikki filatelistit käyvät huolella lävitse 10 pennin vihreät massansa.” Näin on sitten tapahtunutkin. Keräilyuutisissa 2/1999 Ossa arvioi kokonaismäärän olevan ehkä jo 40–50 kappaleen luokkaa.
Jukka Mäkipää arvioi Keräilyuutisissa 3/2021, että tiheähampaista merkkiä tunnetaan nykyään noin 60–80 kappaletta. Postilähetyksiä on neljä, joista peräti kolmessa on sekaisin A- ja B-hammastetta. Ensimmäisenä löydetty, Turussa leimattu lähetys on kuvattu myös OvalPoint-tietokannassa sekä Turun Postimerkkikerhon kustantamassa kirjassa Filatelian aarteet (2006).
HellmanLIVE-huutokaupassa myyty merkki on toistaiseksi ainoa tunnettu käyttämätön kappale. Se on arkin alareunasta, ja sen laadussa on epätäydellisyyksiä. Liiton valtuuttama aitouttaja Kari Lehtonen on kirjoittanut merkistä aitoutuslausunnon tämän vuoden maaliskuussa.
Keräilyuutisissa 2/2010 Lehtonen kutsuu merkkiä vielä Saarisen mallin ”tuntemattomaksi harvinaisuudeksi”. Muita ovat muun muassa 50 pennin tiheähampainen postilähetyksellä sekä käyttämättömänä.
Tiheähampainen 10 penniä leimattuna on LAPE-erikoisluettelossa 2500 euroa ja Normassa 2100 euroa. Hinta A-hampaiseen verrattuna on yli 2000-kertainen ja markkinoilla vielä tätäkin paljon suurempi. Käyttämättömänä merkki on uniikki. #81
2.10.2021
Turun Postimerkkikerhon kirjaston postimerkkiluettelot ja muut teokset ovat jäsenten lainattavissa. Kirjastoluettelo on jäsensivuilla (edellyttää tunnuksia). Lainauksista voi sopia puheenjohtajan kanssa, yhteystiedot ovat täällä. #821.10.2021
Mensa-järjestö perustettiin 1.10.1946. Mansaaren posti on julkaissut 75-vuotispäivän johdosta tänään kuusimerkkisen postimerkkisarjan. Suomen Mensa perustettiin vuonna 1966. #83
30.9.2021
R-kioskin filateelinen leimaus
Martti VihantoAlempana oleva kuva on alle 1000 gramman kotimaan kirjeestä, jonka postimaksu on neljä kotimaan ikimerkkiä eli 7,40 euroa.
Lähettäjä on vienyt kirjeen Rovaniemellä Postin palvelupisteeseen ja pyytänyt sille filateelista leimaa. R-kioskin myyjä kertoi, että pyöröleima on mennyt rikki ja kysyi, kävisikö kuvan violetti leima. Lähettäjä myös näki leimasimen ja leimaamisen.
Kirjeeseen on tullut käsittelyssä vielä Oulun telaleima samalta päivältä.
Leimasin on varmaankin palvelupisteen tai R-kioskiketjun itsensä teettämä. Onkohan sellaisen käyttö postimerkkien mitätöintiin tarkasti ottaen Postin ohjesääntöjen mukaista. Joka tapauksessa avulias virkailija ja postihistoriallisesti mielenkiintoinen lopputulos. #84
29.9.2021
Melkein samanlaiset: Tähkänpoimijat
Seppo LouhivuoriRanskalainen taidemaalari Jean François Millet (1814–1875) kuvasi teoksissaan erityisesti realistisia talonpoikaisaiheita. Niistä tunnetuin on vuodelta 1857 ”Les glaneuses”, jonka me Suomessa tunnemme nimellä ”Tähkänpoimijat”. Siinä kolme naista noukkii pellolle jääneitä jyviä.
Tämä taulu oli ripustettu aikoinaan monen suomalaiskodinkin seinälle, tosin vain painokuvana. Melkein yhtä suosittu tauluna on Millet’n ”Iltakellot”. Näitä tunteisiin vetoavia tauluja voi vieläkin nähdä kotien seinillä.
”Tähkänpoimijat” ja ”Iltakellot” ovat olleet myös suosittuja taidekorttien aiheita. Painoksia on niistä otettu monia ja värierot voivat olla melkoisia.
Taidekorttikansiostani valitsin saksalaisen ”Ährenleserinnen”- eli ”Tähkänpoimijat”-kortin, jonka Degi on painattanut vuonna 1926. Kortti on lähetetty 10.7.1927 Kottbystä eli Käpylästä Naantaliin.
Toinen kortti, joka on melkein samanlainen, ei olekaan ihan samanlainen. Sen tausta kylläkin, mutta etualalla ovatkin lapset korjaamassa viljaa. Kortin syntymäpäiväonnittelut on postitettu Värtsilässä 11.3.1927 ja kortti on leimattu saapuneeksi Haminassa seuraavana päivänä. Kortin tekijän signeerausta tai nimeä ei kortista löydy.
Olisiko tämä kortin kuva nyt kannanotto Millet’n aikoinaan paljon kohua herättäneeseen teokseen? #85
28.9.2021
Suomen Filatelistiliitto on ottanut toisen painoksen noin 50-sivuisesta, osittain kuvitetusta teoksesta Selvitä postimerkin julkaisijamaa. Sen ovat laatineet Petteri Hannula ja Juha Valtonen.Valtioiden ja muiden postihallintoalueiden tunnistamista helpottavia hakemistoja netissä ovat mm. APS World Stamp Identifer (American Philatelic Society) ja ISWSC World Wide Stamp Identifier (International Society of World Wide Stamp Collectors). #86
23.9.2021
Suomen Filatelistiliiton jäsensivuille on lisätty sähköisinä Suomen postimerkkien käsikirjat (seitsemän osaa), Suomen postileimojen käsikirjat (kaksirenkaiset, Finland-, venäläis- ja viestilliset leimat), Suomen postitoimipaikat 1638–1985 (Kaarlo Hirvikoski) sekä Filatelian sanasto (3. painos). #8722.9.2021
Kuopion ja Turun kerhot perustettiin kahteen kertaan
Martti VihantoKuopion Filatelistikerhon perustamisesta tuli huhtikuussa kuluneeksi 100 vuotta. Kerho julkaisi tämän johdosta elokuussa 170-sivuisen historiikin, johon sisältyy myös matrikkelitietoja kerhoon eri aikoina kuuluneista lähes 500 jäsenestä. Monipuolisesti kuvitetun kirjan on kirjoittanut Lauri Poropudas.
Kuopion Filatelistikerhon perustamispäivänä pidetään 12. huhtikuuta 1921, jolloin perustava kokous oli koolla Kuopion museon yläkerrassa. Toiminta kuitenkin kuihtui seuraavana vuonna pienen jäsenmäärän vuoksi. Kerho perustettiin uudelleen helmikuussa 1930.
Kerhon nimi oli aluksi Kuopion Postimerkkikerho ja välillä parin vuosikymmenen ajan Pohjois-Savon Postimerkkeilijät. Vuoden 1967 kesästä on ollut käytössä nykyinen Kuopion Filatelistikerho.
Myös Turun Postimerkkikerho kohtasi hankaluuksia toiminnan käynnistymisessä. Se perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1929, nukahti kolmisen vuotta myöhemmin ja saatiin kestävälle pohjalle vuonna 1938.
”Vanhan” kerhon varhaisvaiheisiin on lyhyt katsaus kerhon kotisivujen blogissa. Otto Willem osallistui perustavaan kokoukseen 16-vuotiaana ja kertoo Abophilin 9/1990 haastattelussa tuonaikaisesta keräilymaailmasta yleisemminkin.
Suomen Postimerkkilehdessä kerhon toiminnasta kirjoitetaan numeroissa 5–6/1929 ja 4/1930. Jälkimmäisessä kerrotaan myös Kuopion Postimerkkikerhon perustamisesta ja mainitaan, että sääntöjä laadittaessa oli käytetty hyväksi Turun kerhon sääntöjä.
Turun vanhan kerhon arkistoa ei ole säilynyt. Kuopiossa on sitä vastoin jäljellä esimerkiksi kassakirja, joka oli käytössä alusta asti vuodesta 1921 aina vuoteen 1945 asti.
Turun uuden kerhon ensimmäinen puheenjohtaja oli kerhon historiikin Itämerestä Turun Pääpostiin (1999) mukaan Niilo Vapaavuori. Kuopion kerhon jäsen hän oli ollut 1930-luvun alkupuoliskolla toimiessaan Savo-nimisen sanomalehden päätoimittajana.
Vuotta 1938 pidettiin pitkään Turun kerhon perustamisvuotena. Esimerkiksi kansallinen Aboex-68 oli vielä 30-vuotisjuhlanäyttely, ja seuraava Aboex vuonna 1974 ajoitettiin sitten jo vanhan kerhon perustamisen mukaan. Muutoksesta päätettiin vuoden 1971 vuosikokouksessa samoin kuin kolmen kiinnityksen kokouspalkinnosta, joka arvotaan edelleen kerhon kaikissa kokouksissa.
Vuoden 1968 Aboexin näyttelysäännöt luettiin Poroputaan kirjan mukaan ääneen Kuopion kerhon kokouksessa samana vuonna. Kerho oli valmistautumassa 50-vuotisjuhlanäyttelyyn, josta tuli vuonna 1971 ensimmäinen Savofila.
Kuopion Filatelistikerhon 100-vuotisjuhlanäyttely tänä vuonna oli alun perin tarkoitus järjestää pohjoismaisena Nordia-näyttelynä. Se jouduttiin koronapandemian vuoksi muuttamaan laajennetuksi kansalliseksi Savofila-näyttelyksi. Osa kokoelmista on edelleen nähtävillä Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla.
Mikael Collan kertoo näyttelystä ja sen kokoelmista malli1930.fi-blogissaan. Alla olevassa kuvassa blogista Kuopion Filatelistikerhon ja näyttelytoimikunnan puheenjohtaja Risto Pitkänen sekä 100-vuotishistoriikin kirjoittaja Lauri Poropudas tutkivat valmista kirjaa. #88
16.9.2021
Euroopan filatelistiliittojen federaatio FEPA on myöntänyt ensimmäistä kertaa tunnustusmitalin vuoden parhaalle filateeliselle verkkosivustolle. Francis Kiddle 2021 -mitalin saa virtuaalinen postimerkkinäyttely Exponet Virtual Philatelic Exhibition. Sivustosta kerrotaan kerhon kotisivujen blogissa pari vuotta sitten. Valintaa valmistelleessa paneelissa oli Suomesta Jari Majander. #8914.9.2021
Bosnia-Hertsegovinassa ilmestyy kolmenlaisia postimerkkejä, joista yksiä julkaisee Croatian Post Mostar. Se julkaisi Ludwig van Beethovenin 250-vuotissyntymäpäivän johdosta joulukuussa kahden postimerkin sarjan. Tämä on valittu vuoden 2020 kauneimmaksi musiikkiaiheiseksi postimerkkijulkaisuksi kansainvälisen Motivgruppe Musik -postimerkkiyhdistyksen järjestämässä äänestyksessä. Toiseksi tuli Itävallan kontrabassoaiheinen merkki. Beethoven on postimerkillä ensimmäisen kerran Itävallassa vuonna 1922. #90
8.9.2021
Etelä-Afrikassa järjestettiin heinäkuussa yhden kehyksen kokoelmien virtuaalinäyttely SAVPEX 2021. Sen yli 100 kokoelmaa on katsottavissa maan filatelistiliiton PFSA:n sivuilla. Mikael Collan tarkastelee malli1930.fi-blogissaan näyttelyä ja sen suomalaiskokoelmia. Myös osa elokuussa järjestetyn Savofila 2021 -näyttelyn kokoelmista on netissä Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla. #915.9.2021
Auran Aallot kertoo 1.7. uutisessa, että Forum Marinum julkaisee Sigyn-aiheisen omakuvapostimerkin. Se on kuudes laiva-aiheisten omakuvamerkkien sarjassa, jota merikeskus on julkaissut vuodesta 2016 alkaen. Museolaiva on telakoituna Aurajoessa, ja se on kuvattuna myös vuoden 1997 purjelaivavihkossa. #92
4.9.2021
Seppo Salonen kirjoittaa Suomen Postimerkkilehdessä 4/2021 rautatie- ja rautatiepostileimoista kotiseutukokoelmassa. Esimerkkitapauksena on Janakkala, jonka halkaisee Suomen ensimmäinen rautatielinja.Kuvitukseen sisältyy Janakkalaan kuuluvan Turengin sininen rautatieleima kirjeellä sekä ehiökortti, jolla on postivaunuleima nro 6 ja erillään Turengin aseman numeroleima nro 41. Kuva edellisestä on Salosen esitelmästä Suomen Filatelistiseuran etäkokouksessa 8.3. #93
4.9.2021
Turun Postimerkkikerho sai Suomen Filatelistiliiton Facebook-sivuilla myönteistä näkyvyyttä heinäkuussa. Postauksessa kerrotaan kerhon toiminnasta ja mainitaan mm. Abophil postimerkkilehti sekä Abophilin huutokauppa. Liitto on aktivoinut some-toimintaa ja edistää tällä tavoin postimerkkeilyä laajemminkin kuin jäsenyhdistystensä piirissä. #94
3.9.2021
Edelfeltin poikia postimerkeillä ja puhelukortilla
Martti VihantoPosti julkaisee 8.9. kahdeksan rullapostimerkin sarjan suomalaisista klassikkomaalauksista. Merkkien suunnittelija on Ilkka Kärkkäinen.
Postin verkkokaupassa merkkejä näyttää olevan vain 100 kappaleen laatikoissa, jotka maksavat 185 euroa kappaleelta. Sarjojen täytyy olla ainakin toisesta päästä epätäydellisiä, sillä 100 ei ole jaollinen 8:lla. Postin palvelupisteistä merkkejä saa varmaan pienemmissä erissä kun pyytää.
Kahdeksasta maalauksesta viisi on kuvattu aikaisemmin suomalaisilla postimerkeillä. Yksi näistä on Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla, joka on toisella vuoden 1995 Pro Filatelia -merkeistä. Vuonna 1884 valmistuneen öljyvärimaalauksen kuva on Kansallisgallerian sivuilla.
Pro Filatelia -merkeistä pienempikokoinen esittää saman taiteilijan maalausta Kuningatar Blanka vuodelta 1877. Seppo Louhivuori esittelee Abophilin kirjoitussarjassa Melkein samanlaiset mustavalkoisen valokuvakortin, jonka innoittajana vaikuttaisi olevan tuo maalaus.
Pohjoismaista nuorten Nordjunex’96-postimerkkinäyttelyä varten teetettiin edellisenä vuonna naantalilaisessa Offset House -painotalossa yksityispostimerkkivihko, jonka sisällä on lyhyt Edelfeltin esittely sekä Pro Filatelia -merkkipari. Näyttely järjestettiin nuorisokeskus Palatsissa Turussa. Vihkon on suunnitellut Jukka Sarkki.
Leikkiviä poikia rannalla -aiheisista keräilykohteista voidaan vielä mainita 10 markan Tele-puhelukortti, joka ilmestyi toukokuussa 1995. Pentti Sainion kirjassa Suomen puhelukortit painokseksi ilmoitetaan 5000 kappaletta.
Puhelukortin kääntöpuolella on Suomen Filatelistiliiton mainos, jossa todetaan muun muassa: ”Minustako postimerkkeilijä? Miksikäs ei? Kaikkihan me keräämme jotain”. Keräilyn voisi aloittaa vaikkapa Albert Edelfeltin teoksia esittävistä postimerkeistä. Niitä on julkaistu myös ulkomailla. #95
1.9.2021
Elokuussa pidettyyn Savofila 2021 -näyttelyyn osallistui useita kerhon jäseniä. Palkintoluettelo on näyttelyn sivuilla. #96
1.9.2021
Kaivertaja Czeslaw Slanian syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Muun muassa Monacon posti on julkaissut tämän johdosta postimerkin. Aikaisemmin Slania on ainakin YK:n Wienin postitoimiston postimerkillä vuonna 1986 sekä piilokuvana Ruotsin postimerkillä vuonna 1973. #97
1.9.2021
Yhdysvaltain posti USPS julkaisi 14.7. arvoituspostimerkin (mystery stamp), jossa ratkaisun huomaaminen saattaa viedä aikaa. #99
