Abophil Postimerkkilehti

ISSN 2737-0321

60:s vuosikerta

1.9.–31.12.2023

Turun Postimerkkikerho ry:n äänenkannattaja Abophil Postimerkkilehti on jatkuvasti päivitettävä verkkojulkaisu

Aikaisemmat kirjoitukset    Hakemisto    Abophilin arkisto    Ohje kirjoitusten jakamiseen    Yhteys- ja muut tiedot

29.12.2023

21.12.2023

HUUTOKAUPAT. Suomen Filatelistiseuran suurhuutokaupassa on marsalkka Mannerheimille Bombayhin osoitettu lentokirje joulukuulta 1936, jolloin hän oli toisella Intian-matkallaan. Leimoista takana voi tehdä päätelmiä kirjeen kulkureitistä.
    Mannerheim oli Suomen Punaisen Ristin keskushallituksen puheenjohtaja vuosina 1922–51. #55

20.12.2023

KILPAILUT. Kansainvälinen postimerkkiyhdistys Motivgruppe Musik on järjestänyt vuodesta 2001 äänestyksen vuoden pidetyimmäksi musiikkiaiheiseksi postimerkkijulkaisuksi. Vuoden 2023 Yehudi Menuhin Trophy -palkinnon saajaksi on valittu Itävallan Musikland Österreich -sarjan postimerkki, joka ilmestyi viime vuoden helmikuussa. Se on perinteinen ilman tarraliimoitetta. Alla oleva kuva on Itävallan postin sivuilta.
    Yhdysvaltalainen viulisti Yehudi Menuhin (1916–99) on ainakin Kirgisian vuoden 2016 postimerkillä. Kuva on esimerkiksi Colnect-sivustolla. #56

19.12.2023

19.12.2023

ERIKOISLEIMAT. Abophil on saanut Jorma Häkkiseltä käyttöönsä kuvan kirjeestä, joka on leimattu Eduskunnan erikoisleimalla tänä vuonna. Aikaisemmin Posti on ilmoittanut, että erikoisleimoja ei enää käytetä postimerkkien mitätöinnissä, poikkeuksina napapiirin erikoisleima ja ensipäivänleimat. Eduskunta*Riksdagen-leimasta on useita tyyppejä, joista ensimmäinen on ollut Tapani Fagerin mukaan käytössä vuosina 1977–82. #58

18.12.2023

KOKOELMAT NETISSÄ. Wolf Hess julkaisi vuonna 2020 laajan esityksen Suomen varhaisesta postihistoriasta 1600-luvulta alkaen. Kirjan nimi on Postal History Finland. From the early beginnings to the entry of Russia into the UPU ja esittely Filatelistissa 2/2020 (liiton jäsensivuilla). Alempana on kuva kustantajan, saksalaisen Phil*Creativ-yhtiön sivuilta.
    Wolf Hessin noin kahdeksan kehyksen Grand Prix -kokoelma on katsottavissa Saksan filatelistiliiton BDPh:n sivuilla. Se kattaa Suomen postihistorian vuodesta 1809 Maailman postiliiton ensimmäisiin sääntöihin 1870-luvulla. Kokoelmia on Saksan liiton sivuilla kaikkiaan pitkälti yli 200. Muita kokoelmasivustoja on kerhon kotisivujen linkkihakemistossa. #59

15.12.2023

TANSKAN FILATELIA. Tanskan filatelistiliitto on julkaissut uudistetun laitoksen matrikkelista, jossa on tietoja yli 400 merkittävästä tanskalaisesta filatelistista eri aikoina. Filateliens Blå Bog sisältää myös Tanskan filateliaan liittyviä ulkomaalaisia. Valintaperusteina ovat muun muassa julkaisut, näyttelysaavutukset ja ansiomitalit. Sähkökirja on luettavissa maksutta Tanskan liiton sivuilla. #60

14.12.2023
HFF aloitti 1800-luvulla

Martti Vihanto

Suomen vanhin edelleen toimiva postimerkkikerho Helsingfors Frimärkssamlare Förening perustettiin vuonna 1893. Se julkaisi 130-vuotisjuhlien yhteydessä lokakuussa kaksikielisen historiikin, joka kattaa koko pitkän ajanjakson kolmella vuosisadalla.
    Kirjan tekijä on historioitsija, filosofian maisteri Lauri Poropudas. Hän on kirjoittanut myös Hämeenlinnan ja Kuopion kerhon historiikit, joiden kirja-arviot ovat Turun Postimerkkikerhon kotisivujen blogissa ja Abophilissa.
    HFF oli alun perin kaksikielinen ja pitkään koko maan johtava filateelinen yhdistys. Suomen Filatelistiseura perustettiin vasta vuonna 1920.
    Suomenkielisen kerhon perustamisella ei näytä olleen vaikutusta HFF:n vanhojen tai uusien jäsenten määrään. Suomen Filatelistiseuran perustajajäsenistä yhdeksän oli HFF:n jäseniä, ja kaikki jatkoivat. Poropudas toteaa lisäksi, että jäsenenä on ollut suuri osa Suomen keskeisistä filatelisteista. Pohjoismaisen Nordia 1993 -näyttelyn järjestelyissä kerhon osuus oli merkittävä.



Sulo Kinnusen paikkakortti HFF:n 50-vuotisillallisilta lokakuussa 1943 (taittokortin puolikas kirjoittajan kokoelmasta). Kinnunen oli tuolloin Suomen Postimerkkilehden toimittaja ja Lappeenrannan Postimerkkikerhon puheenjohtaja.

    HFF:n pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Bertel Taucher vuosina 1920–51. Hän oli aikansa vaikutusvaltaisimpia filatelisteja ja toimi muun muassa Suomen Filatelistiliiton edeltäjän, Suomen Postimerkkeilijäyhdistysten Valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana koko sen olemassaolon ajan vuoteen 1947 asti. Taucherille myönnettiin Fieandt-mitali nro 5 vuonna 1945 ja kultainen Pro Philatelia -mitali ensimmäisten joukossa vuonna 1958.
    HFF:n keskeinen rooli Suomen filateliassa on näkynyt myös sen laajassa julkaisutoiminnassa. Äänenkannattaja Finska Filatelisten ilmestyi vuosina 1894–96 (Kansalliskirjaston sivuilla) ja ensimmäinen postimerkkiluettelo vuonna 1895. Poroputaan kirjassa on valikoitu luettelo julkaisuista.
    Toiminta väärenteitä vastaan on ollut HFF:ssä alusta alkaen aktiivista, mistä myöhempänä esimerkkinä on Juhani Olamon väärennekäsikirja vuodelta 1998. Tätä taustaa vasten ehiökeräilijänä tunnetun Richard Granbergin tapaus on erityinen. Mainittakoon, että kerho osti 1930-luvulla Sulo Kinnusen laajan Fournier-kokoelman ja kasvatti hetkessä oman väärennekokoelmansa moninkertaiseksi.
    Henkilömatrikkeli historiikin lopussa kertoo ihmisistä, jotka ovat olleet Helsingfors Frimärkssamlare Föreningin toimintaa luomassa. Systemaattiset tiedot näyttelyihin osallistumisesta ovat ainutlaatuisia. Kaiken kaikkiaan Lauri Poropudas on kirjoittanut valaisevan katsauksen merkittävän yhdistyksen historiasta. #61

10.12.2023
Porin kerholta 100-vuotishistoriikki

Martti Vihanto

Vuonna 1920 perustettu Porin Postimerkkikerho on julkaissut historiikin Merkillisiä vuosia. Yli sata vuotta järjestäytynyttä postimerkkeilyä Porissa. Kirjoittaja on Matti Hyyppä.



Porin Postimerkkikerhon toiminta alkoi vuonna 1920, sammui muutaman vuoden kuluttua ja jatkui, niin kuin monessa muussakin kerhossa, tauon jälkeen vuonna 1931 uudelleen. Porifila-71 järjestettiin 40-vuotisjuhlanäyttelynä.

    Siellä, missä ihmiset kokoontuvat yhteisen asian äärelle, kiivastakin keskustelua saattaa syntyä. Näin on historiikin perusteella ollut myös Porissa. Kerhon äänenkannattaja Karhunhammas ilmestyi vuosina 1968–85, ja sen päätoimittaja Aaro Laitinen oli sananvaihdoissa aktiivisesti mukana. Lehteä ja sen huutokauppaa seurattiin koko maassa.
    Hyyppä luonnehtii Laitista palavasieluiseksi mieheksi, jolla oli suorastaan kiihkeä palo filatelian tutkimiseen. Tänä päivänä Laitinen tunnetaan ehkä parhaiten vuonna 1981 ilmestyneestä kuvioleimahinnastostaan.
    Yksi 1970-luvun alun kysymyksistä oli käytöstä poistettujen postimerkkien jäännösvarasto Posti- ja lennätinhallituksen postimerkkeilyjaoksessa. Asia sai niin paljon kierroksia, että siitä oli melko pitkä kirjoitus Helsingin Sanomissa 1.8.1971 (maksullinen). Hyyppä käsittelee tapahtumia kirjoituksen taustalla.
    Jaoksen halvin myynnissä ollut merkki oli lehtijutun aikoihin 50 pennin vihreä leijonamerkki. Tieto perustuu myynti-ilmoituksiin Philatelia Fennicassa. Merkki oli vastannut ilmestymispäivänä painotuotetaksaa, joka oli inflaation vaikutuksesta ehtinyt nousta 50-kertaiseksi. Itsekin ostin jäännösvarastosta merkkejä, ja pahoin epäilen, että ne ovat yhä säiliökirjoissa odottamassa kiinnostuneita. Erikoisesti on jäänyt mieleen 7 markan leijonamerkki.
    Mainitussa Helsingin Sanomien kirjoituksessa on otsikkona ”Filatelistit ovat vihaisia: Postimerkki kelpaa jo ampumataulun paikaksi”. Haastateltavina ovat Laitisen lisäksi Suomen Filatelistiliiton puheenjohtaja sekä PLH:n talousjohtaja. Kirjoituksessa käy ilmi, että merkkien määriä ei vielä tuossa vaiheessa kerrottu yleisölle.
    Jäännösvaraston myynti lopetettiin vuonna 1973 ja jäljelle jääneet merkit hävitettiin. Luettelo poltettujen merkkien määristä on Philatelia Fennicassa 8–9/1974.



Edward R. Stenroth oli alkuaikoina keskeinen hahmo Porin Postimerkkikerhon toiminnassa. Hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1936. Muistoarkkia vuodelta 1947 on kolmea tyyppiä. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Vuonna 1936 sattui merkillinen tapaus, kirjan otsikkoa mukaillen, kun kerho valtuutti edustajan osallistumaan Posti- ja lennätinhallituksen huutokauppaan Helsingissä. Edustaja onnistui ostamaan yhteensä lähes 100 kiloa paketti- ja postiennakkokortteja.
    Kerhossa oli otaksuttu, että postimerkit olisivat korteissa mukana. Yllätys oli suuri, kun kävi ilmi, että suurimmasta osasta merkit oli irrotettu joko kokonaan tai osittain.
    Tämäkin asia johti lehtikirjoitukseen, kun kerhon puheenjohtaja Edward R. Stenroth ja sihteeri E. A Hiltula julkaisivat Hufvudstadsbladetissa 20.12. ja Uudessa Suomessa 21.12. avoimen kysymyksen PLH:lle. Parin vuoden kuluttua Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä todetaan, että ostajille oli annettu tilaisuus tarkistaa pakettien sisältöä ennen myyntiä.
    Paljon muutakin on tapahtunut Porin Postimerkkikerhon historiassa. Ensimmäinen kerhonäyttely keväällä 1932 Karhulinnassa onnistui yli odotusten. Näyttelyssä oli 24 kokoelmaa ja yli 500 kävijää. Kerhon nuoriso-osasto oli parhaaseen aikaan maan vilkkaimpia. Porin Kaupungin Filateelinen Kilta perustettiin vuonna 1969 palkitsemaan kerhon ansioituneita jäseniä.
    Kokouksiin osallistuneiden määrä on pysynyt sotien jälkeen hämmästyttävän vakaana. Myös historiikin julkaiseminen on osoitus elinvoimaisesta ja aktiivisesta kerhosta. Satakunnan Kansan Porilaine-viikkolehden 11.10. haastattelussa (maksullinen) kerrotaan kirjan syntymisestä ja kerhon muusta toiminnasta.
    Matti Hyyppä kirjoittaa vetävällä tyylillä ja vie lukijan mukaansa kulloisenkin ajan tunnelmiin. Luettelo toimihenkilöistä olisi ollut tervetullut. Henkilöhaastattelut kirjan lopussa ovat kuin yhteenveto siitä, miten keräilijät ovat harrastaneet postimerkkeilyä vuosikymmenien kuluessa kukin tahoillaan sekä yhdessä oman kerhonsa kautta. #62

7.12.2023

VERKKOSIVUSTOT. Suomen Postimerkkilehti on tilattavissa ensi vuodelle myös digilehtenä. Tilaushintaan sisältyy vuodesta 2015 alkaen digiarkisto, jossa tulee olemaan myös hakutoiminto. Viimeisin numero 6/2023 on luettavissa Suomen Filatelistiseuran sivuilla maksutta kuukauden ajan. Kannen kuvissa on suurhuutokaupan harvinaisia vesileima-asentoja. #63

5.12.2023

MEDIA. Postimuseon ja Apollon edustaja esittelevät vanhoja joulupostikortteja MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmassa 4.12. Yksi korteista on alempana Finna-hakupalvelusta. Postimuseon kokoelmiin kuuluvan kortin piirtäjä on Martta Wendelin, ja se on lähetetty joulukuussa 1941 kenttäpostina joukkoihin. #64

1.12.2023

JOULU. Joulupukin Pääpostista Rovaniemeltä on tilattavissa jouluksi kirje Joulupukilta. Kirjeelle tulee napapiirin erikoisleima, joka on nykyään ainoa käytössä oleva erikoisleima ensipäivänleimojen lisäksi.
    Napapiirin ensimmäinen erikoisleima ja samalla Suomen ensimmäinen turistileima otettiin käyttöön vuonna 1950. Tämä liittyy Yhdysvaltain entisen presidentin Franklin D. Rooseveltin lesken, YK-edustaja Eleanor Rooseveltin vierailuun Suomessa ja myös Rovaniemellä. Ensimmäinen leimaus 11.6. tuli kirjeelle, jonka hän lähetti Harry S. Trumanille, miehensä seuraajalle.



    Tapani Fagerin tutkimuksen mukaan napapiirin ensimmäisestä erikoisleimasta on yhdeksää tyyppiä, joista ensimmäisen tiedossa oleva käyttöaika on 11.6.–30.9.1950. Yllä oleva kuva on Postimuseon sivuilta. #65

30.11.2023
Särkyvä paketti voi olla myös jäätyvä

Postipaketin lähettäjä saa valita pakettiautomaatin, josta vastaanottaja voi käydä noutamassa paketin. Jos lokerikon ennustetaan olevan täynnä, paketti ohjataan toiseen noutopaikkaan.
    Abophilin lukija lähetti Savon Sanomissa 29.11. olleen kirjoituksen (maksumuuri), jossa kerrotaan S-Marketin sisällä olevaan automaattiin tilatusta paketista. Juomatölkkipaketti oli ohjattu ulkosalla olevaan lokerikkoon, jossa osa tölkeistä meni pakkasen takia jäähän ja rikkoutui.
    Postin vastauksessa kerrotaan, että ulkoautomaattiin ohjaamisen voi estää ostamalla särkyvä-lisäpalvelun, joka maksaa 10,90 euroa. Harva verkkokauppa-asiakas taitaa kuitenkaan tulla ajatelleeksi, että paketti voisi jäätyä matkalla, tai että sen varalta voisi maksaa lisäpalvelun.
    Postilla on ollut ulkoautomaatteja kesästä 2021 alkaen. Niitä on muillakin kuljetusyrityksillä.



Postista saatava särkyvä-tarralipuke kuvaa lasia. Paketti voi särkyä myös esimerkiksi jäätymällä.

    Helposti särkyvä paketti mainitaan Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeessä 81/1975. Siinä todetaan, että paketista on suoritettava tavallisen paketin kuljetusmaksu 50 prosentilla korotettuna, kuitenkin vähintään 7 markkaa. Tarkemmin ei avata, mitä särkyvä tässä tarkoittaa.
    Postin sivuilla särkyvästä tavarasta annetaan esimerkkeinä elektroniikka, lasi ja helposti taittuva. Listaan voisi nyt lisätä jäätyvän tavaran. Erilliskäsittelyä vaativat paketit tunnistetaan sähköisesti ja lajitellaan käsin. #66

26.11.2023

MEDIA. Lohja perustettiin 700 vuotta sitten ja Lohjan Postimerkkikerho 75 vuotta sitten. Kerho on järjestänyt tämän johdosta Lohjan pääkirjastoon postimerkkinäyttelyn, joka on avoinna marraskuun loppuun. Esillä on muun muassa Lohjan postileimoja ja muuta postihistoriaa, Lohja-aiheisia postikortteja sekä tunnettujen henkilöiden Lohjalta lähettämää ja Lohjalle saamaa postia. Alla oleva kuva on kerhon sivuilta.



    Lohjan näyttelystä kertoo kaupunkilehti Ykkös-Lohja 22.11. otsikolla ”Postimerkit huokuvat historiaa”. Lehden haastattelussa kerhon edustajat kertovat postimerkkeilystä sen eri muodoissa ja väylänä yleistietouteen. Yhtenä suuntana kerhotoiminnan kehittämisessä on entistä aktiivisempi laajentuminen myös muiden kuin filateelisten kohteiden keräilyyn. #67

30.11.2023
Ykkös-Lohjan kirjoituksessa kerrotaan vuoden 1930 Zeppelin-merkistä ja sen virhepainamasta. Lehden 29.11. numerossa Lohjan Postimerkkikerhon puheenjohtaja Vesa Hirsmäki täsmentää kirjoituksen tietoja.

23.11.2023

JOULU. Lahdessa on ollut käytössä joulun erikoisleima vuodesta 2005 lähtien koronavuotta 2020 lukuun ottamatta. Reint Huizinga kirjoittaa leimoista ja niiden taustoista Filatelistissa 7/2022 (liiton jäsensivuilla) ja Pekka Taitto Tavastforum-lehdessä 4/2022.



    Posti lopetti erikoisleimojen käytön postimerkkien mitätöinnissä viime vuoden kesäkuusta alkaen. Poikkeuksina ovat Joulupukin Pääpostin erikoisleima Rovaniemellä sekä ensipäivänleimat. Tämän vuoksi Lahden seimikaupunkileima on tänä vuonna oheisleima. Sen on suunnitellut Tapani Talari. Lisätietoja on Lahden Postimerkkikerhon sivuilla.
    Tampereen joululeimasta kerrotaan Aamulehden Moro-liitteessä. #68

21.11.2023

18.11.2023

VERKKOSIVUSTOT. Aihefilatelistit ry:n äänenkannattajan Aihefilatelisti-lehden vuosikerrat 2010–20 ovat luettavissa Suomen Filatelistiliiton jäsensivuilla (edellyttää tunnuksia). Numeroita on 44 ja niistä voi tehdä sanahakuja samaan tapaan kuin sivuilla olevasta muusta sähköisestä kirjallisuudesta. Aiemmin ilmestyneistä numeroista voi tehdä hakuja Finna-hakupalvelussa. Aihefilatelisti on ilmestynyt vuodesta 1962 lähtien.



    Liiton laajasta sähköisestä julkaisutietokannasta on kirjoitettu Abophilissa 23.9.2021 ja 7.9.2023. Filatelisti-lehdestä digiarkistossa ovat vuodesta 2011 alkaen useimmat numerot uusimpaan 6/2023 asti. #70

10.11.2023

UUTUUDET. Posti julkaisee 15.12. postimerkin presidentti Martti Ahtisaaren muistoksi. Mustavalkoisen surumerkin on suunnitellut Timo Berry. Ahtisaari esitti Nobel-puheessa vuonna 2008 ajatuksensa ”Rauha on tahdon asia”, joka on tekstinä suomeksi ja ruotsiksi ensipäivänkuorella. #71

8.11.2023

JOULU. Suomen ensimmäinen joulutervehdysten lähettämiseen tarkoitettu postimerkki ilmestyi 50 vuotta sitten. Nimellisarvo 30 penniä vastasi painotuotetaksaa, kun tavallinen postikortti maksoi 40 penniä. Vuonna 1984 painotuote poistui omana lähetyslajinaan ja tilalle tulivat 2. luokan kirje ja kortti.



    Pirkko Vahtero piirsi kaikki 1970-luvun joulupostimerkit ja useita sen jälkeenkin. Vuoden 1973 merkin painos oli 18 miljoonaa, ja suurimmillaan painokset ovat olleet yli 50 miljoonan luokkaa. Postin sivuilla kerrotaan tänään ilmestyvistä tämän vuoden merkeistä.
    Helena Pärssinen kirjoittaa Suomen joulupostimerkeistä Postimuseon blogissa vuonna 2019. Kuvitettu luettelo kaikista merkeistä on Wikipediassa. Ensimmäiset erityisesti joulutervehdysten lähettämiseen tarkoitetut postimerkit ilmestyivät joulukuussa 1937 Itävallassa. #72

4.11.2023
Kutsu vaalikokoukseen 20.11.

2.11.2023

1.11.2023

UUTUUDET. Walt Disney Company perustettiin 100 vuotta sitten, minkä johdosta ainakin Alankomaat, Australia, Japani, Ranska ja Saksa ovat julkaisseet postimerkkejä. Asiasta kertoo Aihefilatelisti 3/2023. Kuvassa Ranskan postin La Poste'n sivuilta on neljä arvoa syyskuussa ilmestyneestä 12-merkkisestä sarjasta.



    Muista Disney-aiheisista postimerkeistä voidaan mainita San Marinon 10-merkkinen sarja vuodelta 1970, Lesothon FINLANDIA-sarja vuodelta 1988 sekä Suomen Aku Ankka -pienoisarkki vuodelta 2001. Lesothon yhdessä arvossa Mikki Hiiri ottaa valokuvaa Hessusta nojaamassa Sibelius-monumenttiin, josta kerrottiin Abophilissa toissa vuonna. #75

31.10.2023

27.10.2023

UUTUUDET. Posti julkaisee ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 20 postimerkkiä kahdessa erässä. Toukokuussa ilmestyy muun muassa kaksi Kuninkuusravien 100-vuotisjuhlamerkkiä. Ravien historiasta kerrotaan Kuninkuusravien sivuilla. Merkit on suunnitellut Stiina Hovi. Europa-merkkien yhteisenä teemana on ensi vuonna vedenalainen eläimistö ja kasvillisuus. #77

25.10.2023

LUETTELOT. LAPE 2024 postimerkkiluettelo on ilmestynyt. Sisältö poikkeaa jonkun verran edellisen vuoden luettelosta, jota on edelleen saatavana Suomen Filateliapalvelusta yksittäin tai tarjoushintaan yhdessä kirjan Merkkien mahti – Postimerkit sodankäynnin välineinä kanssa. Syyskuussa ilmestyneen kirjan kirjoittaja on Jouni Takalo ja kustantaja Warelia. Kirjasta kerrottiin Abophilissa syyskuussa. #78

23.10.2023

LIITTO. Suomen Filatelistiliiton jäsenmaksu on Suomessa asuville ensi vuonna 75 euroa. Jäsenetuihin sisältyy paperinen Filatelisti-lehti. Uutena vaihtoehtona on mahdollisuus vaihtaa paperilehti digilehdeksi, jolloin jäsenmaksu alenee 60 euroon riippumatta asuinpaikasta. Vaihdosta tulee ilmoittaa liiton toimistoon kuluvan vuoden aikana. Alla oleva kuva lehden uusimmasta numerosta 6/2023 on liiton Facebook-sivuilta. #79

23.10.2023

VERKKOKAUPAT. Suomalaisia postimerkkejä voi ostaa sekä Suomen että Ahvenanmaan postin verkkokaupasta. Tarjonnassa ja hinnoissa on eroja. Esimerkiksi syyskuussa ilmestynyttä Finnairin 100-vuotisjuhlamerkkiä saa Postin verkkokaupasta vain 10 merkin arkeissa hintaan 23 €, kun Åland Post myy merkkiä myös yksittäin. Hinta on Suomeen kuitenkin 2,85 €, koska nimellisarvoon lisätään 24 prosentin arvonlisävero. Toimituskuluissakin on eroja.



    Leimattuna Finnair-merkkiä saa kummastakin yksittäin sillä erolla, että Suomessa ALV on 24 ja Ahvenanmaalla 10 prosenttia. Ensipäivänkuoren voi ostaa vain Suomesta. Myös Ahvenanmaan omissa merkeissä ALV on käyttämättömissä 24 ja leimatuissa 10 prosenttia. #80

20.10.2023

19.10.2023
Kyproksella edelleen pakkolisämaksumerkkejä

Martti Vihanto

Kyproksella on ollut vuodesta 1974 lähtien käytössä pakkolisämaksupostimerkki, joka on kiinnitettävä lähetykselle varsinaisten postimerkkien lisäksi. Hinta on ollut 0,02 euroa vuodesta 2008 alkaen, jolloin maa liittyi euroalueeseen.
    Kyproksen posti Cyprus Post kertoo sivuillaan, että esimerkiksi ulkomaan paketeissa lisämaksu sisältyy postitaksaan. Postin ensipäivänkuorissa merkkiä ei näytä olevan.
    Ensimmäinen pakkolisämaksumerkki lokakuulta 1974 on käyttösarjamerkin lisäpainama. Turkki oli miehittänyt saaren pohjoisosan heinäkuussa, mikä aiheutti pakolaisvirran etelään. Lisämaksun tuottoa käytettiin pakolaisavun rahoittamiseen.



Kyproksen pakkolisämaksumerkkien kuva-aihe on pysynyt pienin muunnoksin samana vuodesta 1977 alkaen. Kuvan merkit ovat vuosilta 1977, 1998 ja 2008. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Pakolaismerkkien painos on usein ollut 15 miljoonaa kappaletta. Vain vuonna 2011 ilmestyneessä merkissä on tarraliimoite. Viimeisin merkki ilmestyi tämän vuoden helmikuussa (Michel nro 25).
    Vastaanottajalle pakolaismerkki on muistutus siitä, että laiton miehitys tasavallassa jatkuu edelleen. Turkki julkaisee omia postimerkkejään miehitysaluetta varten.
    Vallankaappauksen ja miehityksen alkaessa saarella oli suomalaisia rauhanturvaajia osana YK:n rauhanturvaoperaatiota. Suomen kenttäpostitoimisto aloitti toimintansa 1.5.1964 ja sen käytössä oli oma UNFICYP-leimansa.
    Pakkolisämaksumerkki on eräänlainen postiin liittyvä veromerkki niin kuin leimamerkki esimerkiksi kiinteistökaupassa. Postimerkkien tapauksessa vero olisi helppo periä myös niin, että se sisältyisi myyntihintaan ja tilitettäisiin valtiolle samaan tapaan kuin arvonlisävero. Todettakoon, että Suomen Postin myymät käyttämättömät postimerkit ovat ALV-vapaita.
    Kenties tunnetuin yksittäinen pakkolisämaksumerkki on Länsi-Saksan 2 pfennigin pienikokoinen sininen merkki, jossa lukee Steuermarke (veromerkki). Se oli käytössä vuosina 1948–56 avustamaan Berliinin saarron uhreja. Ensimmäiset pakkolisämaksumerkit ilmestyivät vuonna 1911 Portugalissa. #82

19.10.2023

UUTUUDET. Ison-Britannian posti Royal Mail julkaisee tänään kymmenen Harry Potter -aiheisen postimerkin sarjan. Alla olevan merkin etualalla on lordi Voldemort. Tämä J. K. Rowlingin kirjasarjan hahmo on kuvattuna elokuvista myös ainakin Ison-Britannian vuoden 2011, Yhdysvaltain vuoden 2013 ja Portugalin vuoden 2019 postimerkillä. #83

11.10.2023
Osoitteenmuutoskortit ovat historiaa

Martti Vihanto

Ensimmäinen postin julkaisema osoitteenmuutoskortti ilmestyi vuonna 1965. Tarkoituksena oli saada tieto leviämään Helsingin postinumerojärjestelmästä, joka otettiin käyttöön saman vuoden alusta. Joillakin postitoimipaikoilla oli jo tätä ennen ollut oma numeronsa. Houkuttimena kortin lähettämiseen sukulaisille ja tuttaville oli sen maksuttomuus.
    Postin tiedotuskampanjaan kuului myös viestikoneleima ”Helsingin postiosoitteisiin numerotunnus”. Leimaa tunnetaan Tuomas Piirosen mukaan vuoden 1965 lokakuusta alkaen.
    Nykyinen postinumerojärjestelmä on ollut käytössä vuoden 1971 alusta, ensin koeajaksi. Esimerkiksi Helsinki 101 muuttui muotoon 00240 Helsinki. Järjestelmä on aiheena osoitteenmuutoskorttien päälajissa nro 2.
    Myös tätä korttia voisi kutsua postinumerokortiksi. Yhdessä tällaisessa lukee suorakaiteessa postiarvokkeen paikalla ”Ei postimaksua Portofritt”, leimattu Turussa 27.4.1971. Myöhemmin osoitteenmuutoskorteilla esiintyy muun muassa tekstiä ”Postimaksu maksettu kotimaassa”.
    Päälajien numerointi perustuu luetteloon, jonka Tapani Fager on julkaissut toimittamassaan Fila Stamp -lehdessä. Kuvat ensimmäisistä 22 kortista vuoteen 1995 asti on Jukka Sarkin kahdessa Abophilin kirjoituksessa, jotka ovat luettavissa Abophilin arkistossa. Abophilissa voidaan julkaista kuvia uudemmista korteista.
    Posti on julkaissut lomakkeita myös sanomalehden osoitteenmuutospyyntöä varten. Ne ovat olleet kuitenkin maksullisia. Esimerkiksi vuonna 1965 taksa oli Suomen postitaksat -kirjan (Postimuseo 2016) mukaan 40 penniä eli hieman suurempi kuin kirjetaksa. Mikael Collanin malli1930.fi-blogissa on kuva vuonna 1952 tehdystä osoitteenmuutosilmoituksesta.



Kuvan osoitteenmuutoskortti on Tapani Fagerin luetteloinnissa päälajinumero 7 vuodelta 1977. Kortin osoitepuolella on Posti- ja lennätinlaitoksen logo, ja kortti on leimattu Turussa 2.5.1984. Piirtäjä ei ole tiedossa. Kirjoittajan kokoelmasta.

    Kari Raatila kirjoittaa Kurressa 8/1973 postinumerokortista, joka on jaettu kaikille saapumiserän varusmiehille. Kortissa puhutaan ”uusitusta osoitteesta”, ja myös sen on voinut lähettää postimaksutta. Kulkeneet kohteet lukeutuvat kenttäpostiin.
    Jukka Sarkin kirjoituksen mukaan Ahvenanmaalla käytettiin aluksi Suomen postin ruotsinkielisiä osoitteenmuutoskortteja, ja vuonna 1994 julkaistiin oma NY ADRESS! -kortti. Ahvenanmaalla on ollut oma postilaitos 1.1.1993 alkaen.
    Osoitteenmuutoskorteista on olemassa alalajeja esimerkiksi sen vuoksi, että saman kortin eri painoksissa voi olla toisistaan poikkeavia merkintöjä. Joissakin korteissa on painosmäärä ilmoitettu. Myös suomen ja ruotsin kielen käytössä on eroavuuksia.
    Piirtäjiä ovat olleet muun muassa Jarmo ”Kätsy” Koivunen, Mauri Kunnas ja Ahvenanmaalla Jan Nordlund. Yksi Kätsyn korteista on Ilta-Sanomien 10.6.2017 kirjoituksessa.
    Keräilijälle kiintoisimpia ovat leimatut ja kulkeneet kortit. Postin kannalta leimaus on sikäli turha, että uudelleenkäytön vaaraa ei ole. Postihistoriakokoelmassa on ratkaistava, sijoittaako kortit vapaakirjeiden, postinkäsittelyä koskevaan vai varusmieskorttien tapauksessa kenttäpostin luokkaan.
    Ilmaiskortit on tarkoitettu muuttuvan jakeluosoitteen ilmoittamiseen eikä muuhun viestintään. Lunastuslähetyksiä saattaa tämän vuoksi esiintyä. Vastaavalla tavalla joulu-, uudenvuoden- ja pääsiäiskortteja meni aikoinaan lunastukseen, jos niissä oli muuta kirjoitusta kuin tervehdys, ja postimerkkejä oli silti vain painotuotetaksan verran.
    Myös se on mahdollista, että osoitteenmuutoskortteja on käytetty ja postimaksu maksettu tavanomaisten postikorttien tavoin. Kirjattu kortti tarvelähetyksenä olisi kummallinen ja uuden filatelian kerääjille mieleinen.
    Osoitteenmuutoskortteja ovat voineet julkaista muutkin kuin posti. Finna-tietokannassa on ajoittamaton kuvapostikortti, jonka kustantaja on Asuntosäätiö.
    Posti ei enää julkaise eikä jaa osoitteenmuutoskortteja. Käyttämättömiä on ihmisillä varmaan jäänyt nurkkiin kierimään, ja ne ovat edelleen käypiä tarkoitukseensa. Myös käytettyjä lienee säilynyt muillakin kuin keräilijöillä, sillä ne ovat olleet kätevä tapa pitää osoitekirjaa. Nykyään kaikki hoidetaan sähköisesti. #84

10.10.2023
Kirjeille alkanut tulla kooditarroja

Suomen Postimerkkilehden uusimman numeron 5/2023 pääkirjoituksessa kerrotaan postissa kulkeneesta 10 postimerkin ensipäivänkuoresta viime syyskuulta. Merkkien 2D-viivakoodit on peitetty viidellä tarralla, joita ei pysty irrottamaan rikkomatta merkkejä.
    Ensipäivänkuorelle on lisäksi kiinnitetty tarra, jossa on vastaanottajan katuosoite ja postinumero sekä 2D-koodi. Tarrassa olevan tekstin mukaan ”tätä irrotettavaa tarraa käytetään koneellisen lajittelun apuna”. Päätoimittaja Tapio Tuominen on ollut yhteydessä Postiin, ja vastaus tullee seuraavaan numeroon.
    Olavi Suominen on lähettänyt aiemmin Abophilin toimitukseen kuvan kahdesta heinäkuussa lähetetystä postikortista, joiden merkeissä ei ole koodia. Kortteihin on lisätty samanlainen kooditarra kuin Suomen Postimerkkilehdessä ja siis ilman vastaanottajan nimeä. Kolmannessa kortissa elokuulta on sekä koodimerkki että kooditarra, ja parissa muussa niin ikään elokuulta ei ole kumpaakaan.



    Raili Alho on lähettänyt kuvan kahdesta kirjeestä, joissa on useampia merkkejä, ja kaikissa on koodi. Kummankin kirjeen merkeistä on yhtä lukuun ottamatta koodiosa peitetty. Tarrat ovat leiman päällä ja näyttävät isommasta käsin revityiltä.
    Havainnoista voisi ehkä päätellä, että Posti pyrkii saamaan kaikkiin postimerkeillä varustettuihin, yleispalveluvelvoitteen piiriin kuuluviin lähetyksiin 2D-viivakoodin. Niitä saa kuitenkin olla vain yksi lähetystä kohden. Tarkempia tietoja saadaan varmaan myöhemmin. #85

5.10.2023

2.10.2023

UUTUUDET. Serbia julkaisee postimerkin päivän johdosta vuosittain postimerkin. Aiheina ovat olleet muun muassa 110-vuotias kansainvälinen vastauskuponki ja tänä vuonna 150-vuotias postikortti.
    Serbian ensimmäinen ehiökortti julkaistiin vuonna 1873, ja se oli tarkoitettu kotimaan postiin. Sitä tehtiin myös kaksoiskorttina, jossa vastausosa on maksettu valmiiksi arvoleimalla. Suomessa ensimmäinen kaksoiskortti ilmestyi pari vuotta myöhemmin. Kuva on Serbian postin sivuilta. #87

22.9.2023

KILPAILUT. Small European Postal Administration Cooperation SEPAC on 12 pienen eurooppalaisen postihallinnon yhteistyöelin. Viime vuoden SEPAC-postimerkkien yhteisenä teemana oli paikalliset juomat.
    SEPAC järjestää vuosittain yleisöäänestyksen kauneimmasta SEPAC-merkistä. Vuoden 2022 voittajaksi tuli Maltan postimerkki, joka esittää alkoholitonta Kinnie-virvoitusjuomaa. Toiseksi äänestettiin Ahvenanmaan tyrnimehuaiheinen merkki. #88

19.9.2023, lisäys 14.10.

LEIMAT. Postimuseo on julkaissut Finna-tietokannassa kuvia 1800-luvun postileimojen leimasimista, joita sillä on kokoelmissaan. Kuvat löytää postileimasin-hakusanalla. Tietokannassa on myös kaksi soikiomerkkien valmistuksessa käytettyä leimasinta, joita Leo Linder kutsuu stansseiksi.



    Yllä olevassa kuvassa on kaksirenkaisen Finska Ångbåts Postexpedition -leiman leimasin ilman päiväysosaa. Tämä höyrylaivapostitoimistoleima oli käytössä vuonna 1876. Se on halkaisijaltaan 25 mm eli aikakauden postivaunuleimoja pienempi. Kummatkaan eivät kuulu käsikirjan piiriin. V. V. Vihanto kirjoittaa leimasta kahdessa kirjoituksessa, jotka ovat luettavissa Abophilin arkistossa, sekä kolmikielisessä kirjoituksessa Nordia 1975 -näyttelyn näyttelyluettelossa.
    LISÄYS: Postimuseon kokoelmissa olevista kaksirenkaisten leimasimista Walkiakoski ei ole käsikirjan mukaan ollut käytössä (Suomen Postimerkkilehti 5/2023). Vuosiluku leimasimessa on 1886. #89

19.9.2023
Turun hovioikeus ja posti Akatemiatalossa

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden kesäkuussa 1623, ja parhaillaan on menossa 400-vuotisjuhlavuosi. Turun hovioikeus oli järjestyksessään toinen koko kuningaskunnassa, ja sen piiriin toisena oikeusasteena kuului pitkään koko Suomen alue.
    Turun hovioikeus on toiminut vuodesta 1830 alkaen niin sanotussa Akatemiatalossa aivan Tuomiokirkon vieressä. Vastakkaisella puolella rakennuksen edessä on Kustaa II Aadolfin patsas. Vanha valokuva Akatemiatalosta Museoviraston kokoelmista on Finna-tietokannassa. Hovioikeuden sivuilla on virtuaalinen esitys Akatemiatalosta.
    Åbo Frimärkssamlareförening julkaisi vuoden 2015 Postimerkin Päivää varten kaksi omakuvapostimerkkiä, joiden aiheina ovat Akatemiatalo patsaan puolelta katsottuna sekä Sibeliusmuseo. Merkit perustuvat Olavi Suomisen ottamiin valokuviin. Alla oleva merkkikuva on Abophilin numerosta 3/2015. Onkohan Akatemiatalo millään muulla postimerkillä?



    Turun postikonttori toimi Akatemiatalossa 1840-luvulta alkaen ja muutti sieltä vuoden 1900 alussa erityisesti postia varten suunniteltuun Postitaloon Eerikin- ja Aurakadun kulmassa. Talo purettiin 1960-luvun alussa KOP-kolmion tieltä. Turun postin historiasta kerrotaan Turun Postimerkkikerhon vuonna 2004 julkaisemassa leimakirjassa. Kirjan esittely on täällä. #90

17.9.2023
Eiffelin ennätystorni merkeillä ja korteilla

Pariisin Eiffel-torni oli pitkään maailman korkein ihmisen tekemä rakennelma. Se valmistui Pariisin maailmannäyttelyyn vuonna 1889, kun Ranskan suuren vallankumouksen alkamisesta oli kulunut 100 vuotta. Ristikkorakenteensa vuoksi torni kestää hyvin tuulen voimaa. Jotkut aikalaiset silti pelkäsivät, että torni tulee ennen pitkää romahtamaan.
    Eiffel-tornin rakentaja oli metallirakentamiseen erikoistunut insinööri Gustave Eiffel. Hänen kuolemastaan tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Ranskan posti La Poste julkaisi tämän johdosta maaliskuussa kaksi pienoisarkkia.



    Ensimmäisen kerran Eiffel-torni näkyy Ranskan postimerkeillä vuoden 1936 lentomerkeissä. Vuoden 2001 merkissä torni tanssii Riemukaaren kanssa, ja vuoden 2010 merkissä tornin alaosasta on tullut A-kirjain sanassa PARIS. Merkkien kuvat ovat esimerkiksi Linn’s Stamp News -sivuston kirjoituksessa.
    Seija-Riitta Laakso kirjoittaa kirjan Postikorttien keräilystä kokoelman rakentamiseen (2009) alussa postikorttien historiasta. Hän mainitsee, että ilman kirjekuorta lähetettävien kuvapostikorttien aikakausi lasketaan usein alkaneeksi juuri Pariisista vuoden 1889 maailmannäyttelystä.
    Kirjassa on kuva Eiffel-torni-aiheisesta kuvapostikortista, jolla on 1.9.1889 päivätty näyttelyn postileima. Vastaavanlainen kohde on edellä mainitun Linn’s Stamp News -sivuston kuvassa. Tuohon aikaan kuva- tai ehiökortin osoitepuolta ei saanut vielä käyttää muun kuin osoitetietojen kirjoittamiseen. Laakson toisessa kirjassa Paris 1900. Postikortteja kulta-ajan Pariisista (2010) on lisää kuvia ja tietoa kuvapostikorteista. #91

12.9.2023

VERKKOSIVUSTOT. Euroopan filatelistiliittojen federaatio FEPA on myöntänyt Kiddle Medal 2023 -tunnustusmitalin dasv-postgeschichte.de-verkkosivustolle. Ylläpitäjä on saksalainen postihistoriayhdistys Deutscher Altbriefsammler-Verein. Valintaperusteena oli digitaalisten välineiden innovatiivinen käyttö filatelian edistämisessä.
    Voittajan erityisansiona mainitaan hanke, jonka tavoitteena on koota digitaaliseen tietokantaan valtioiden välistä postia koskevat, UPUa edeltäneen ajan postisopimukset ja määräykset. Tekeillä olevassa tietokannassa on muun muassa dokumentti Suomen ulkomaan kirjetaksoista vuodelta 1816 sekä viittaus Esa Mattilan vuoden 1994 postitaksakirjaan, jossa taksat on esitetty.



    Kiddle-mitali on nimetty brittiläisen Francis Kiddlen mukaan. Valintaa valmistelleessa paneelissa oli Suomesta Ari Muhonen. Edellisestä ja samalla ensimmäisestä mitalinsaajasta kerrotaan Abophilissa toissa vuonna. #92

7.9.2023

KIRJAT. Suomen Filatelistiliiton jäsensivuille on lisätty muun muassa seuraavat sähköiset julkaisut: Kirjesalaisuus murtui. Postilähetysten salainen tarkastus ja sensurointi Suomessa 1810–1946 (Jorma Keturi, 2012, julkaisematta jäänyt käsikirjoitus), Suomen ulkomaan kirjepostin järjestelyt 1875–1943 (Petteri Hannula ja Juha Valtonen, 2010), Pakettiposti Suomesta ulkomaille 1888–1942, taksat ja keskeisimmät määräykset (Petteri Hannula, 2013), Arvoposti Suomesta ulkomaille 1888–1942, taksat ja keskeisimmät määräykset (Petteri Hannula, 2015), Modernin filatelian postitaksat (Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen, 2018), Joulumerkit – Tuberkuloosia vastaan Suomessa 1908–1955 (Eero Ravi, 2022) sekä Finland Postal Stationery Envelopes 1845–1884 (Juhani Pietilä, 2023).
    Mainittakoon, että ulkomaan pakettien postitaksoja ei ole Suomen postitaksat -kirjassa (Harri Ala-Honkola ym., 2016). #93

6.9.2023

UUTUUDET. Islannin posti Pósturinn on aiemmin ilmoittanut, että se ei kustannussyistä julkaise enää uusia postimerkkejä. Viimeiset tulivat lokakuussa 2020. Pósturinn on kuitenkin julkaissut 23.8. nelimerkkisen pienoisarkin sen johdosta, että Islannin ensimmäiset postimerkit ilmestyivät 150 vuotta sitten. Aiheina ovat droonilla otetut kuvat revontulista ja maan muusta luonnosta. #94

6.9.2023

MUUT LEHDET. Hämeenlinnan Postimerkkikerhon sivuille on lisätty Tavast- ja Tavastforum-lehtien sisällysluettelot vuodesta 2009 lähtien. Tällä hetkellä Tavastforum on seitsemän hämäläiskerhon yhteinen lehti. Vuosina 2012–22 ilmestyneet lehdet ovat luettavissa samoilla sivuilla. Kuvassa on numeron 1/2018 kansi. #95

2.9.2023

KIRJAT. Jouni Takalo kertoo kirjassaan Merkkien mahti – Postimerkit sodankäynnin välineinä tarinoita postimerkkien ja postitusten käytöstä sodissa. Kirja avaa näkökulmia paitsi sodankäynnin myös väärentämisen historiaan. Kustantaja on Warelia. Kirja ilmestyy Turun Kirjamessuilla 29.9. ja on tilattavissa ennakkoon kustantajalta.
    Jouni Takalo on Suomen Filatelistiliiton luennoitsija, ja hän on kirjoittanut postisodista muun muassa Filatelistissa 5/2021 ja 7/2021. Lehdet ovat luettavissa liiton jäsensivuilla. #96

1.9.2023

UUTUUDET. Posti julkaisee syyskuun 6. päivänä Suomi Natossa -postimerkin. Jokaisen Nato-maan lipusta on valittu yksi väri, ja näistä on tehty raidoitus, joka symboloi Nato-maiden yhteisöä. Merkin on suunnitellut Ilkka Kärkkäinen.
    Postimerkin suunnittelu käynnistyi heti, kun Suomesta tuli Naton jäsen huhtikuussa. Painosmäärä on miljoona kappaletta. Posti tulee huomioimaan postimerkillä myös Ruotsin Nato-jäsenyyden. #97

1.9.2023

MUUT LEHDET. Kesän aikana on ilmestynyt useita postimerkkilehtiä, ja seuraavassa on niistä muutama poiminta. Filatelistissa 5/2023 Petri Laitinen aloittaa kirjoitussarjan Tanskan Länsi-Intian postioloista. Suomen Postimerkkilehdessä 4/2023 Tapio Tuominen selittää Filatelistin Digi ABC -kirjoitussarjassa muun muassa Colnect-sivuston Stamp Identifier -älypuhelinsovelluksen käyttöä.
    Keräilyuutisissa 3/2023 Jukka Sarkki kirjoittaa Ranskan siirtomaiden yhteisjulkaisuista, ja Tavastforumissa 3/2023 Lauri Poropudas Wrightin veljesten taiteesta Ruotsin postimerkeillä. Aihefilatelistin 2/2023 kansikuvan aiheena on ranskalainen matemaatikko Blaise Pascal, joka mainittiin myös Abophilissa keväällä. #98

1.9.2023